Jääkiekko ja kaverit kruunasivat Mikaelin vaihto-oppilasvuoden Kanadassa

Mikael valmistui paikallisesta high schoolista, mistä muistona on asiaan kuuluva hattu.
Mikael valmistui paikallisesta high schoolista, mistä muistona on asiaan kuuluva hattu.

Kanadassa vaihto-oppilasvuoden viettäneen Mikael Sormusen, 18, mukaan parasta vuodessa olivat jääkiekko ja kaverit. Kaksitoista vuotta lätkää pelanneelle Mikaelille jääkiekko oli myös yksi syy, minkä takia hän halusi lajin syntymaahan.

Kotiin Toijalaan 6. heinäkuuta palannut Mikael lähti matkaan viime vuoden elokuussa Toijala-Akaa Rotaryklubin kautta. Määränpäänä oli Albertan provinssissa Kanadassa sijaitseva noin 5000-6000 asukkaan Westlock, joka on tunnin ajomatkan päässä Edmontonista.

– Menomatkalla vietimme kolme päivää New Yorkissa, jossa käytiin vielä kaikki säännöt läpi, Mikael kertoo.

Westlockissa Mikael kävi paikallista high schoolia ja pelasi jääkiekkoa Westlock Warriorseissa.

– Harjoituksia oli kolme kertaa viikossa ja viikonloppuisin 1–2 peliä.

Puolustajana pelaava Mikael sanoo kehittyneensä lajissa erityisesti fyysisesti ja saaneensa rohkeutta taklaustilanteisiin.

Rotarikokouksia joka viikko

Koulunkäynti sujui hyvin. Sikäläisessä koulussa Mikael kiinnitti huomiota erityisesti siihen, että eri-ikäiset oppilaat olivat toisensa kanssa enemmän tekemisissä kuin Suomessa.

– Englannin opiskelussa huomasin sen, että siellä panostetaan enemmän kirjallisuuteen kuin meillä, luetaan kirjoja ja tehdään esseitä. Jos katsellaan elokuvia, pitää oppilaiden tehdä niistä muistiinpanoja. Alussa minulla oli vähän vaikeuksia tehdä esseitä, kunnes tajusin mitä niissä haetaan.

Joka viikko Mikael osallistui rotarikokouksiin, mikä kuului vaihto-oppilasvuoden velvoitteisiin.

– Joulukuussa pidin Suomi-esitelmän ja joka viikko parin minuutin puheen siitä, mitä olin tehnyt viikolla.

Vuoden aikana kielitaito kehittyi varsinkin sanavaraston osalta.

– Omasta mielestäni puhuin hyvin englantia, ennen kuin lähdin, mutta siellä sanavarasto karttui. Jos nyt pitää kuvailla jotain asiaa, en käytä aina samoja sanoja.

Mikaelin muilta vaihto-oppilailta saamat pinssit koristavat edustustakkia. Mikael itse jakoi vuoden aikana 200 suomalaista pinssiä.
Mikaelin muilta vaihto-oppilailta saamat pinssit koristavat edustustakkia. Mikael itse jakoi vuoden aikana 200 suomalaista pinssiä.

Vaihto-oppilasvuoden aikana Mikael asui neljässä isäntäperheessä. Mikaelin mielestä kaikki olivat erittäin hyviä, mutta erityisesti omalta tuntui viimeinen isäntäperhe, johon kuului isä, äiti ja 12-vuotias poika. Uusia kavereita Mikael sai sekä jääkiekon kautta että koulusta.

– Joku kavereista sanoikin, että vaihtarit ovat yleensä toistensa kanssa. Kun jääkiekon takia en päässyt niin usein käymään missään, olin oman kylän kavereiden kanssa.

Peltomaisemassa tuli ikävä puita

Mikaelin vaihto-oppilasvuoden mieleenpainuvia kokemuksia olivat muun muassa vaihto-oppilaiden tapaaminen Yellowknifen kaupungissa, jonne matka kesti lähes 20 tuntia. Koulun kanssa Mikael teki 325 kilometrin pyöräretken, joka kesti neljä päivää.

– Kieltämättä se tuntui jaloissa. Varsinkin eka päivä oli pahin, kun en ollut pyöräillyt vähään aikaan, Mikael tuumaa.

Vaihto-oppilaaksi lähteminen oli Mikaelin mielestä ehdottomasti hyvä päätös.

– Lähtisin ilman muuta uudestaan. Onhan se sellainen elämys ja kokemus, jota ei kannata missata. Erityiskiitos Toijala-Akaa Rotaryklubille, joka teki sen mahdolliseksi.

Kesäloman jälkeen Mikael jatkaa opiskelua Akaan lukiossa. Nyt hän aikoo hankkia ajokortin ja nauttia metsäisistä maisemista kotona Katajamäessä.

– Siellä missä asuin, oli ympärillä pelkästään peltoa. Kun palasin kotiin, oli kiva nähdä taas puita.

Mikaelin jääkiekkojoukkueen jäsenet kirjoittivat nimikirjoituksensa pelipaitaan.
Mikaelin jääkiekkojoukkueen jäsenet kirjoittivat nimikirjoituksensa pelipaitaan.