Liian vanhat konstit

Akaan kaupungin luottamushenkilöillä on jälleen edessään ehdotus talouden tasapainottamiseksi. Nyt listan toimenpiteistä on tehnyt konsultti. Tiedotustilaisuudessa puhuttiin jo irtisanomisistakin. Hännänhuippuna karsittavien asioiden listassa on Kuntaliiton kultaisesta ansiomerkistä luopuminen. Moni kyselee kuitenkin, mikä merkki se on, kaupungilla kun ei ole tapana ketään merkein, ristein tai arvonimin kiitellä.

Kun rahat loppuvat on jotakin tehtävä. Akaan alijäämä on kasvanut jo sietämättömäksi osaksi siksi, että mitkään talousarvion raamit eivät pidä. Näin on ollut jo Kylmäkosken, Toijalan ja Viialan aikana. Viiala oikaisi taloutensa kovalla kädellä 1990-luvun alussa. Melkein hengittämisestäkin luovuttiin ja väkeä irtisanottiin. Toijalassa oli sama tilanne edessä vuosikymmenen puolivälissä. Silloinkin ”aktivoitiin” väkeä pihalle. Kylmäkoski ei tehnyt mitään, vaan ajoi itsensä Akaan syliin vuoden 2011 alusta.

Jälleen kerran ollaan vanhoin konstein liikkeellä. Karsimisilla, irtisanomisilla ja omaisuuden myynnillä saadaan toki hetkellinen tulos paremmaksi, mutta kovin pitkään se ei lämmitä. Akaan palvelurakenne on kerta kaikkiaan liian iso kerättäviin tuloihin nähden. Täällä asuu köyhää väkeä ja verotulotkin ovat sen mukaiset. Valtio on pitänyt huolen lopusta. Se on vienyt muutaman vuoden sisällä valtionosuuksia miljoonia, eikä loppua näy.

Luulisi nyt vihdoinkin Akaassa tajuttavan, että vanhat konstit eivät enää auta. Koko 1990-luvun täällä kävi puhuja jos toinen kertomassa moottoritien mahdollisuuksista, jos toimeen tartutaan. Eipä ole tartuttu. On tyydytty luontaiseen kasvuun. On askarreltu ja riidelty, kun olisi pitänyt tarttua hetkeen. Moottoritietä pitkin saattaa tulla myös verotuloja, jos oikein olisi toimittu.

Moottoritien risteyksestä kyllä ymmärrettiin ostaa maata, mutta siihen se jäikin. Kaiken lisäksi maailmankuulu moottorimies Aki Ajo ajettiin pois risteyksen ja Sataman tontteja kyselemästä, jotta hän ei vain täällä rikastuisi.

Kaavoituspäällikkönä piipahtanut Alf Lindström ja kaupunginjohtaja Pauli Ihamäki ehdottivat Satamaan kylpylää. Hanke torpedoitiin, koska eihän toisen tontille saa rakentaa. Edes ajatus moottoritien hyödyntämisestä Sataman toimintojen virkistämiseksi kauhistuttu Toijalan porvarillisia piirejä. Viis siitä, että kauppakamarin toimitusjohtaja Matti Hokkanen (kok) oli muutama vuosi sitten sanonut Toijalan olevan Suomen pääkadulla. Ei ole.

Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Raimo Koskela sanoo toisaalla tässä lehdessä, että vuoden 2009 asuntomessut tulivat Valkeakoskelle kreivin aikaan. Messut aikaansaivat kaupungin kasvun ja itsetunnon nousun. Sen sijaan, että Akaassa perehdyttäisiin tarkasti, mitä Valkeakoskelle messujen ansiosta tapahtui, täällä varmistetaan huolellisesti, että omista messuista ei kukaan hiiskahdakaan. Ei, ei ja vielä kerran ei.

Talouden tasapainottamisehdotusta lukien päätyy ajatukseen, viimeinen sammuttaa valot. Ehdotus jalostuu kompromissiksi toimenpiteistä, joilla luullaan saatavan jotakin aikaiseksi. Osa ehdotuksista on sellaisia, että jos tänään säästetäänkin, niin huomenna maksetaan tuplaten. Liian vanhat konstit eivät Akaata pelasta, tutustumiskäynnit Forssaan ja Sastamalaan saattaisi avartaa joidenkin ajatukset.