Aurinko paistaa jo lämpimästi. Tummat pilvet metsän reunassa liikkuvat välillä kohti ja antavat sadepisaroiden pudota maahan. Valoa on runsaasti. Yhdessä nämä asiat luovat hyvät edellytykset luonnon heräämiselle ja kasvulle. Keväällä kaikki ikään kuin herää uudelleen henkiin. Kuolleen ja kuihtuneen näköiset kasvitkin nousevat hiljalleen kukoistukseensa.
”Kevätpurojen solinaa, kasvun riemua huumaavaa. Kaikkialla soi laulu onnellinen. Multa janoaa elämää, luonto valoa hengittää, sinä hellästi täytät kaipauksen.” Näillä sanoilla alkaa Anna-Mari Kaskisen sanoittama laulu, joka on eräänlainen kevään ylistys. Kevääseen liittyy myös kirkollisesti Pyhän Hengen odotus, johon tässä laulussa myös viitataan: ”Hiljaa saavut halki hyisen maan! Hiljaa odotan. Hiljaa sinut kohdata nyt saan, Poika Jumalan”.
Ensi sunnuntaina on helluntai, pääsiäisajan päättävä Pyhän Hengen juhla, jota vietetään 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Ensimmäinen helluntai oli kristillisen kirkon perustamisen päivä, kirkon syntymäpäivä.
Ensimmäisenä helluntaina tuhannet ihmiset olivat koolla. Tuolloin Pyhä Henki vuodatettiin apostolien päälle. Tämä toteutti Jeesuksen lupaukset Pyhän Hengen vuodattamisesta. Pietari saarnasi, suuri joukko ihmisiä kastettiin ja seurakunnan lukumäärä kasvoi. Kaikki paikalla olijat saivat kuulla pelastussanoman omalla kielellään. Tämä korosti kristittyjen yhteyttä ja kristillisen sanoman kuulumista kaikille kansoille. Helluntaista alkoi uusi liitto Jumalan ja ihmisten välillä. Pyhän Hengen avulla Jumala kutsuu meitäkin luokseen. Pyhä Henki lohduttaa, puolustaa ja johdattaa meitä totuuteen.Saamme uudistua päivittäin, niin kuin luontokin aina uudelleen kevään tullen herää henkiin.
Miten vietämme syntymäpäivää? Omien juhlapäiviemme valmisteluun kuuluu, että kutsumme vieraat, siivoamme ja järjestämme paikat kuntoon sekä valmistamme tarjottavat ja viihdytämme vieraitamme. Näillä toimenpiteillä osoitamme, että vieraamme ovat todellakin tervetulleita. Miten sitten kirkon syntymäpäivää vietetään? Ketkä ovat kutsutut? Mitä tarjotaan? Entä pitääkö antaa jotain lahjaksi?
Juhlaa vietetään kirkossa messun merkeissä. Me kaikki olemme kutsuttuja juhlaan riippumatta uskomme määrästä, luottotiedoistamme, mahdollisista jäsenkirjoistamme, terveydentilastamme, siviilisäädystämme, seksuaalisesta suuntautumisestamme yms. Kirkkotila on laitettu meitä varten juhlakuntoon: alttarilla on kauniit kukat ja kuusi kynttilää palamassa ja alttarivaatekin on vaihdettu punaiseen juhlaväriin. Ja niin kuin kaikissa suuremmissa juhlissa, niin täälläkin lauletaan yhdessä juhlallisesti oikein urkujen säestyksellä. Juhlapuhekin pidetään saarnan muodossa ja raamatusta luetaan aiheeseen liittyvät tekstit. Nautittavaksemme saamme leipää ja viiniä. Lahjaa meiltä ei vaadita, mutta jos haluamme, voimme laittaa roposemme kolehtiin. Lopuksi saamme vielä siunauksen elämäämme ja kotimatkallemme.
Juhlan jatkojavoimme viettää Kylmäkosken seurakuntatalossa lähetyslounaan merkeissä.
Marja Karhu
Kirjoittaja on Kylmäkosken kappeliseurakunnan kanttori
