Terhi Hellströmillä ja Pirjo Kirkkomäellä on taskussa uunituoreet kasvatustieteen maisterin paperit, mutta palo opiskeluun roihuaa edelleen täydellä liekillä.
– Kun sain maisterin paperit, kävin heti samana iltana katsomassa avoimen yliopiston sivuilta, mitä seuraavaksi. Se vaan on masentavaa, että mitä enemmän lukee, sitä tietoisempi on, kuinka vähän tietää. Maailmassa on niin hirvittävästi opittavaa, viialalainen Terhi Hellström huokaa.
Kylmäkoskelainen Pirjo Kirkkomäki haaveilee väitöskirjan tekemisestä sitten, kun eläkepäivät koittavat. Sen hän tekisi koulukiusaamisesta.
– Olen ajatellut, että pyytäisin ihmisiä lähettämään kirjeitä. Niiden analysointi vie kyllä monta vuotta.
Tämä ei jää tähän
Terhi ja Pirjo valmistuivat kasvatustieteen maistereiksi helmikuussa Turun yliopistosta. Naiset aloittivat opinnot avoimessa yliopistossa, Pirjo vuonna 1994 ja Terhi -97.
– Kun vanhin lapsi syntyi, halusin tehdä muutakin kuin olla kotiäiti. Aloin opiskella kasvatustieteen perusopintoja. Sitä ennen olin ylioppilas, Terhi kertoo ja myöntää haaveilleensa aina korkeakoulututkinnosta.
Pirjo oli valmistunut Lahden hotelli- ja ravintolakoulusta ravintolakassanhoitajaksi 1977. Yliopisto-opinnoille potkua antoi vuonna 1994 aikuislukiossa suoritettu ylioppilastutkinto.
– Silloin ajattelin, että tämä ei jää tähän. Aloin opiskella avoimessa aikuiskasvatustieteen perusopintoja, Pirjo muistelee.
Molemmat suorittivat avoimen yliopiston opintoja myös Akaan Opistossa ja Valkeakoski-opistossa. Siellä naisten tiet myös ensimmäisen kerran kohtasivat, kun molemmat tekivät kasvatustieteen aineopintoja Turun yliopistoon.
Aika tehokäyttöön
Vuonna 2007 Pirjolla oli opintoja koossa niin paljon, että hän haki ja pääsi ilman pääsykokeita avoimen väylän kautta opiskelijaksi Turun yliopistoon. Terhi seurasi perässä vuonna 2012.
Yliopistoon päästyään Terhi piti 19 kuukautta opintovapaata, mutta muuten molemmat ovat uurastaneet opintopisteitä omien töidensä ohessa. Pitkään perhepäivähoitajana ollut Terhi työskentelee tällä hetkellä päivähoitajana Pirtinkulman päiväkodissa Toijalassa, ja Pirjo on yksityinen perhepäivähoitaja.
Lastenhoidon lisäksi Pirjo on jakanut 31 vuotta Aamulehteä. Kahdenkymmenen kilometrin reitille hän lähtee aamuisin kello 2.30.
Terhi opiskeli myöhään illalla ja joskus yölläkin. Kolmen lapsen äiti oppi hyödyntämään tehokkaasti myös matkat ja ajan, kun odotteli autossa lapsia harrastuksista. Pirjo kertoo ottaneensa tunnin sieltä ja toisen täältä.
– Viikonloppuja on mennyt koneen ääressä, mutta koskaan en tehnyt yötä myöten, kun aamulla on pitänyt herätä jakamaan lehteä.
Pirjon kotijoukkoihin kuuluu mies ja kissa. Kaksi lasta ovat aikuisia ja lastenlapsia on kolme. Maisterit ovat yhtä mieltä siitä, että ilman perheen tukea opiskelu ei olisi onnistunut.
– Toki välillä tuli sellaisia hetkiä, että opiskelu vei paljon aikaa, mutta kokonaisuutena ei kuitenkaan, Terhi miettii.
Kunnallisissa luottamustehtävistä 2012 luopunut Pirjo Kirkkomäki myöntää välillä harmitelleensa, kun opiskelu piti keskeyttää kokousten vuoksi.
– Hyvä ahaa-elämys saattoi unohtua sillä välin, kun istuin kokouksissa.
Monimuoto-opiskelu tutuksi
Opintovapaallaan Terhi kävi yliopistolla enintään 2–3 päivänä viikossa. Muuten pitkän linjan opiskelijat ovat hyödyntäneet eri opiskelumuotoja ja suorittaneet opintoja tenttimällä, esseillä, lukupiireissä ja verkko-opintoina.
– Aluksi tykkäsin tenttiä, mutta kun kirjoittaminen alkoi sujua, teinkin mieluummin esseitä. Esseiden tekeminenkin helpottui, kun niitä saattoi lähettää sähköpostilla postittamisen sijaan, Pirjo toteaa.
Terhin ja Pirjon mukaan gradun tekeminen oli iso ponnistus. Pirjo tutki työssään opetussuunnitelmaan kirjatun koulun ja kodin yhteistyön toteutumista, mitä varten hän haastatteli kylmäkoskelaisia vanhempia. Terhin gradu käsitteli päivähoidon esimiestyötä ja organisaatiomalleja. Kandin tutkintoon liittyvän pakollisen työharjoittelun Terhi teki Akaan kaupungin päivähoidon hallinnossa ja Pirjo Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistossa.
Hallintoon ja kasvatusalan kouluttajaksi
Terhi ja Pirjo aikovat hyödyntää tutkintojaan työelämässä. Terhiä kiinnostaa päivähoidon hallinto ja henkilöstöhallinto. Sitä silmällä pitäen hän on opiskellut työ- ja virkamiesoikeutta, hallintotieteitä, työ- ja organisaatiopsykologiaa ja työelämän vuorovaikutusta.
Kasvatustieteiden ohella sosiaalipsykologiaa, sosiaalipolitiikkaa ja perheopintoja sekä opettajaopinnot Hämeen ammattikorkeakoulussa suorittanut Pirjo on perustanut toiminimen, jonka nimissä hän tarjoaa kasvatusalan koulutusta. Valmista luentomateriaalia on itsetunnosta otsikolla Kyllä minä pärjään.
Opinnoista on ollut apua myös perhepäivähoitajan työssä.
– Yhdessä vaiheessa minulla oli paljon erityislapsia. Erityispedagogiikasta oli hyötyä, kun lapsia oli moneen lähtöön, Pirjo toteaa.
