Akaan kaupungin tilajärjestelyissä on otettu käyttöön uusi metodi. Käyttökelvottomista ja homeisista purkutaloista saakin pintaremontilla toimivia, terveellisiä ja turvallisia työpaikkoja ja palvelupisteitä. Perusteluksi riittää, että kyseinen vaihtoehto on edullisin ja nopein toteuttaa.
Helmikuussa 2014 kaupunki listasi kaikkien kiinteistöjensä kunnon. Toijalassa sijaitseva Hakalehdon vanhainkoti oli alimmassa luokassa 4, ja perässä luki: puretaan. Eikä ihme. Syyskuussa 2012 Akaan Seutu kertoi rakennuksessa tehdystä kuntotutkimuksesta. Tutkimuksen mukaan rakennuksen maanvaraisissa laatoissa oli kohonneita kosteuspitoisuuksia. Lisäksi talossa oli mikrobivaurioita ja kohonneita VOC-pitoisuuksia, jotka viittaavat yleensä erilaisiin liuottimiin.
Hakalehdon osastonhoitaja Hannele Takaniemi kertoi samassa syyskuun 2012 jutussa, että henkilökunnan oireilu alkoi, kun talon rakenteita avattiin vuonna 2010 pintaremontteja varten. Sen jälkeiset kaksi vuotta olivat osastonhoitajan mukaan olleet rankkaa aikaa. Kaikki odottivat uuden, nyt käytössä olevan Torkonkartanon rakentamista.
Akaan kaupunginhallitus käsitteli eilen kokouksessaan päivitettyä kiinteistöjen kuntolistaa. Siinä Hakalehdosta ehdotetaan purettavaksi vain kaksi osaa. Kolmannesta tehdään työpaikka ihmisille, jotka lähtevät nykyisistä tiloista sisäilmaoireiden vuoksi. Asiakkaista suurin osa, yli tuhat ihmistä, on Akaan kaupungin työntekijöitä, joista osa oireilee sekä työpaikoillaan että työterveyshuollon tiloissa.
Akaan tekninen johtaja Antti Kemi kertoo, että Hakalehto on tutkitusti kunnossa. Vain ilmanvaihto on ongelma. Miten on mahdollista, että kovia oireita aiheuttanut ja huonokuntoinen talo on voinut parantua itsestään? Miten Akaan kaupunki voi uskotella itselleen ja Työterveyshuolto Akaasialle, että pintaremontti ja ilmanvaihdon uusiminen tekevät talosta turvallisen työpaikan valmiiksi sairaille työntekijöille ja asiakkaille?
Kuka on vastuussa Akaan kaupungin teknisen toimen tekemisistä? Pitääkö jonkun kuolla ennen kuin poliitikot ja virkamiehet tajuavat, mitä Akaa tekee?
Perinteet ovat pidempiä kuin nykyisen johdon ura Akaassa. Myös muun muassa Keskustan koulun ja Kirkonkylän koulun sisäilmaongelmien kimppuun käytiin ilmanvaihtoremontilla. Kummassakaan talossa vesi ja home eivät poistuneet rakenteista, vaikka kuinka imettiin ja puhallettiin.
Teknistä lautakuntaa johtaa Akaan terveyskeskuksen osastonhoitaja Sirpa Hämäläinen, joka on työskennellyt 1980-luvulta saakka samassa rakennuskompleksissa Hakalehdon kanssa. Luulisi talon olevan tuttu.
Näin Hämäläinen kertoi Akaan Seudussa 8.10.2014:
– Olen mennyt vuonna 1984 töihin Toijalan vuodeosastolle ja ihmetellyt, kun tasakatolla on hirveät lammikot vettä. Sanoin siitä, ja näihin olisi pitänyt reagoida, vaikka se olikin sairaanhoitajan sanomaa. Ihan varmasti vesi tulee katolta pois, ja jos ei viemäreitä pitkin pääse, niin sitten seinien välistä. Jospa näin ei tehtäisi enää.
Antti Kemin mielestä kaupungin rakennusten purkulistaa voidaan päivittää, ja myös Hakalehdon B- ja C-osa voidaan ehkä ottaa käyttöön. Aiotaanko niistä tehdä uusi Akaan terveysasema? Onhan pintaremontti ja ilmanvaihdon uusiminen siinäkin tapauksessa edullisempi ja nopeampi tapa kuin vanhan purkaminen ja uuden rakentaminen. Aiemmat tutkimukset ja ihmisten sairaudet voi Akaassa ilmeisesti unohtaa.
