Vuonna 2011 alkanut maakuntakaava 2040 –työ on edennyt vaiheeseen, jossa ehdotus tuodaan mahdollisimman laajaan julkisuuteen ja siitä halutaan kannanottoja niin valtio- ja kuntaorganisaatioilta kuin kansalaisiltakin. Satoja sivuja käsittävä aineisto on nähtävillä muun muassa netissä Pirkanmaan liiton kotisivuilla. Maakuntakaavan Etelä-Pirkanmaan yleisötilaisuus järjestetään Toijalan yhteiskoulun auditoriossa 24. maaliskuuta kello 18.
Maakuntakaava on kaiken kaavoitustyön perusta. Tässä tapauksessa kaavassa katsotaan vuoteen 2040 ja ehkä pidemmällekin. Uuden maakuntakaavan tavoitteena on vahvistaa maakunnan kilpailukykyä, kehittää sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullista yhdyskuntarakennetta ja tukea luonnonvarojen kestävää käyttöä ja yhdyskuntarakenteen energiatehokkuutta.
Akaata maakuntakaavaluonnos kohtelee erittäin hyvin. Toijalan ja Viialan asema rautatiepaikkakuntina tunnustetaan edelleen ja asemanseutuja sekä muuta taajamaa halutaan toimivammaksi ja tiiviimmäksi. Varaus kahden lisäraiteen rakentamiseen päärataan tunnustetaan. Toijalan ja Viialan kasvaminen yhteen on tämän ehdotuksen pohjalta hyvinkin mahdollista.
Kaavaehdotuksessa Toijalan tunnustetaan selkeäksi kaupunkikeskukseksi ja Valkeakoski seutukeskukseksi. Jos tätä ajattelua viedään paikallisesti eteenpäin, Toijalasta tehdään selkeästi Akaan hallintokeskus ja Valkeakoskelle keskitetään kaikki seudulliset palvelut, kuten perusterveydenhuollon vuodeosasto. Levällään oleva sote-ratkaisu saattaa toteutuessaan olla hyvinkin maakuntakaavan mukainen, vaikka sitä tuskin ratkaisussa ensisijaisesti pohditaan.
Pirkanmaa kasvaa Tampereelta pääradan ja 3-moottoritien suuntaisesti etelään. Vuonna 2040 Akaassa on ajateltu asuvan 21 300 henkeä. Tämä sinänsä hyvin luonnollinen kehitys olisi syytä ottaa voimakkaammin huomioon paikallisessa kunnallis- ja elinkeinopolitiikka. Kun maakuntakaava aikanaan 2016 hyväksytään, on se Pirkanmaan maakunnan tahtotila. Akaan kaupunginkin on otettava tästä tahtotilasta suunta itselleen. Kunnallisen päätöksenteon on jo nyt tehtävä etupainotteisesti kaikki mahdollinen, että ”kurki ei kuole ennen kuin suo sulaa”. Toijalan ja Viialan keskustojen liiketilojen tyhjeneminen palveluyrittäjistä on huolestuttavaa.
Usein sanotaan, että kunta ei voi olla liike-elämän moottori. Ei voikaan, se ei ole kunnan tehtävä. Kunta voi olla pelinrakentaja, keskustelun käynnistäjä, markkinoija, yhteistyöverkostojen luoja ja mahdollistaja. Tässä työssä auttavat tulevan maakuntakaavan keskeiset ajatukset oleellisesti. Kunnalla on kaavoitusmonopoli alueellaan ja se voi varsin yksinkertaisin toimin ohjata jo kaavoitettuja alueita rakentumaan. Jos rakennusyhtiöiden tontit kasvavat tanakkaa pajukkoa, voidaan vakavasti kysyä, kenellä monopoli alueen kehittymiseen sittenkin on.
Huolestuttavinta maakuntakaavaluonnoksessa on sen tukeutuminen hyvin voimakkaasti Helsinki–Hämeenlinna–Tampere –vyöhykkeeseen. Akaasta Urjalaan kulkevan 9-tien kunnostamistarve kirjataan, mutta sanottavaa kasvua sen ei esimerkiksi Kylmäkoskelle sanota tuovan. Tyytyykö maakuntakaava toteamaan tilanteen, riippuu Akaan tahtotilasta.
