Miljööt katoavat

Paikallislehti Akaan Seudussa alkaa tänään uusi sarja Kadonnut miljöö. Kerran kuukaudessa julkaistavassa sarjassa toimittaja Liisa Ahokas nostaa takaisin tietoisuuteemme jonkun jo maisemasta ja muististamme poistuneen merkittävän rakennuksen tai rakennusryhmän. Rakennuksen merkittävyys on osa paikallista historiaamme, joten esiteltävät kohteet määräytyvät osin lukijavinkkien perusteella. Ilmianna kadonnut miljöö.

Kaupunkikuva ei ole koskaan valmis, vaan alati muuttuva ja vähintäänkin täydentyvä. Akaan kaupunkikuvasta on myös kadonnut paljon. Rakennuksia on purettu uusien tieltä joskus välittämättä mitä tulee tilalle. Moni suree Toijalan puutalokeskustan katoamista ja Toijalan yhteiskoulun vanhan jugend-päärakennuksen tuhoamista. Vanhat valokuvat kertovat, että nämä rakennukset olivat pitkään hyvin huonossa kunnossa. Miksi?

Kaupungin rakennuskanta on myös kerroksellinen. Sieltä löytyy uutta ja vanhaa, paljon tyhjääkin. Siksi on hyvin mielenkiintoista, että keskustelu Toijalan keskustan arkkitehtikilpailusta on saanut vähätteleviä piirteitä. Luullaan, että Akaan kaupunki on itse rakentamassa, kun se tosiasiassa antaa rakentumiselle mahdollisuuksia. Keskustakorttelit ovat yksityisessä omistuksessa.

Suunnittelusta kun edetään toteutukseen, kuluu helposti vuosikymmen, ellei enemmänkin, mutta jostakin on aloitettava. Uudet ideat ja nuorten oivallukset eivät tarkoita kaiken vanhan purkamista, vaan täydentämistä, kerroksellisuutta. Ennen kuin paitoja revitään, kannattaa lukea suunnitelmien kirjalliset perustelut, joista ilmenee monta Toijalan keskustan ongelmaa.

Toijalan keskustan suunnittelu ja myöhempi uudelleen kaavoittaminen ei saa tarkoittaa sitä, että Viialan keskusta jätetään oman onnensa nojaan. Akaa sijaitsee Helsinki–Hämeenlinna–Tampere -vyhykkeellä, joka on Suomen kasvukäytävä. Viialan on nivottava voimakkaasti mukaan pääradan henkilöliikenteen kasvuun. Akaan on vaadittava nykyistä huomattavasti ponnekkaammin kolmatta jopa neljättä raidetta päärataan ja nivottava Viialan asemanseutu kaupunkisuunnittelunsa kärkeen.

Nyt odotetaan jotakin tapahtuvaksi, nyt ei tehdä tulevaisuutta.

Ylivoimainen

Akaan kirkkoherraksi valittu teologian tohtori Ali Kulhia sai kirkkoherranvaalissa 610 ääntä. Ehdokkaista Kirsi Hämäläinen sai 352 ja Olli-Matti Vuori 57 ääntä. Hylättyjä ääniä oli kuusi. Kaikkiaan vaali sai liikkeelle 1025 äänestäjää. Äänestysprosentti oli 10,4.

Vuonna 2001 pidettiin edellinen kirkkoherranvaali, jossa annettiin 640 ääntä. Nykyinen kirkkoherra Sari Lindström tuli valituksi 341 äänellä. Vuonna 2001 äänestysprosentti oli 10,7.

Viialan seurakunnan viimeisenä kirkkoherranakin toiminut tohtori Kulhia sai sunnuntaina seurakuntalaisilta vahvan luottamuksen. Hänen tekemäänsä työtä ja asiantuntemustaan arvostetaan. Nyt hänellä alkaa kasvu Akaan kirkkoherraksi, paikkaan, josta ei tule haasteita puuttumaan.