Akaan kaupungin aloittamisesta tulee pian kuluneeksi 8 vuotta. Aika ajoin ja vallankin sosiaalisessa mediassa näkyy likitulkoon vainoavia näkemyksiä siitä, miten kunnan tehtävissä laiskotellaan, lusmuillaan ja tekijöitä on muutenkin liikaa. Saneeraajat teroittavat kynsiään jo, sillä palvelussuhdeturva, joka on liittynyt Kylmäkosken kunnan mukaan tulemiseen Akaaseen, päättyy ensi vuonna.
Saneeraaminen on yrityksissä arkipäivää ja hyvin toteutettuna usein tervehdyttävää, vaikka se saattaa kipeää tehdäkin. Kun kuntapuolella aletaan saneerata, tulisi voida ensin ratkaista, mitä kunta on velvollinen tekemään ja mitä palveluita tuottamaan, miten se ne tekee ja mitä ja kuka tämän kaiken maksaa?
Vouhopäinen sanaaraus, johon saattaa liittyä kostomeininkiä, ei ole ammatillista eikä mitenkään hyväksyttävää. Valtiovallan piti jo aika päiviä sitten perata kuntia koskevaa normistoa, mutta mitään ei ole saatu aikaiseksi. Vähissä ovat kunnan omatkin pelimerkit varsinkin, jos anturit ovat menneessä ajassa eikä rohkeutta ole uusiin avauksiin. Ollaan nyt ja kattellaan, uusvanha akaalainen toimintatapa.
Niin mitä oli?
Niin olipa kerran kolme kuntaa, joilla oli kolme kertaa yksinkertainen johto. Tämä ei toki tarkoita kyvykkyyksiä, vaan virkamääriä. Se merkitsee ainakin 12 virkamiestä ja -naista: 3 kunnanjohtajaa, 3 teknistä johtajaa, 3 sivistysjohtajaa ja 3 sosiaalijohtajaa. Mainitaanpa nyt oikein nimeltä nämä henkilöt, julkisissa viroissa kun ovat tai olivat: Ihamäki, Karrimaa, Partanen, Suominen, Hupanen, Vihola, Ylimäki, Tuokko, Nuppula, Kukkonen, Helin ja Saarikivi. Akaan palveluksessa tällä hetkellä heistä on kaksi tai kolme henkilöä, joskin eri tehtävissä.
Nykyisessä Akaassa on kaupunginjohtaja ja kolme toimialajohtajaa, joista Elina Anttila ansiokkaasti johtaa myös Urjalan sosiaaliasiat.
Lirularuloru moni turha poru ratki riidaksi muuttuu. Niinhän se lasten laulu menee. Laudalta lyömätön totuus on, että kuntaliitoksen myötä hallinnon terävää päätä on virtaviivaistettu. Henkilökohtaisesti en usko, että muillakaan hallinnon ja työntekemisen portailla olisi pilvin pimein saneerattavia henkilöitä. Olennaista on – sanottakoon se vielä toisen kerran – se, mitkä ovat kunnan vastuut ja velvoitteet. Niihin nähden pitää tehdä oikeanlainen henkilöstömitoitus. Ainakin Aatami on valmis siitä veronsa maksamaan.
Oli miten oli!
Ensi sunnuntaina 30. marraskuuta kello 16 Akaan kirkossa alkaa verraton kulttuuritapahtuma, kun lähes 30-päinen Helsingin Poliisilaulajat asettuu estradille Isänmaallisen Joulukonsertin merkeissä. Kirkkoherra Lindströmin kertoman mukaan tilaa on 700 kuulijalle, kunhan somasti pakkaudumme kirkon istuimiin. Täytettäisiinkö penkit?
Kuoron alustavan ilmoituksen mukaan saamme kuulla isänmaallisia lauluja. Ajoitus sopii, sillä kyseisenä päivänä tulee kuluneeksi 75 vuotta talvisodan alkamisesta. Konsertin loppua kohden ohjelmisto muuttuu jouluisemmaksi.
Arkihuolesi kaikki heitä ja varaa hetki korkeatasoiselle kuoromusiikille Akaan kirkossa. Konsertin jälkeisenä maanantaina on jo joulukuu.
Hattu konsertissa kiertää seurakunnan nuorisotyön hyväksi. Tehdään hyvää yhdessä.
