Koulujen sisäilma-asiat ovat valitettavasti olleet syksyn kestopuheenaihe Akaassa. Murphyn lakien mukaisesti useamman koulun murheet ovat kärjistyneet syksyn aikana ja vieläpä lähes samanaikaisesti.
Hyvin vähän tilanteessa lohduttaa se, että lähes kaikissa Suomen kunnissa tilanne on yhtä haastava. Kiinteistöjen kuntoon ja erityisesti sisäilmaan liittyvin murheisiin on nykyisin meillä kyllä opittu reagoimaan ripeästi. Silti asioiden hoitamisessa on paljon kehitettävää ja opittavaa niin teknisessä toimessa kuin meillä sivistystoimessakin. Esimerkiksi tiedottaminen on meille suuri haaste. Kriisin iskiessä samojen työntekijöiden pitäisi pystyä operoimaan kentällä mutta samalla antamaan ajantasaista, oikeaa ja rehellistä tietoa. Koulujen kyseessä ollessa tiedotettavaa on sekä koulutyön käytännön järjestelyistä sekä remonttien teknisistä yksityiskohdista. Näiden tietojen yhdistäminen ja nopea eteenpäin saattaminen on vaikeaa.
Välillä on kuntalaisille ja kuntapäättäjille varmasti syntynyt kuva, että tiedottamisesta on huolehtinut ainoastaan paikallislehden Mikko. Toisaalta tietysti hyvä sekin. Tiedottaminen kuitenkin kulkee käsi kädessä luottamuksen kanssa – ilman hyvää tiedottamista ei synny luottamusta.
Akaassa toimii moniammatillinen sisäilmaryhmä. Ryhmässä on edustettuina kunnan teknisen sekä muiden toimialojen lisäksi myös muun muassa työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutetut ja ympäristöterveydenhuolto.
Ryhmän olemassaolo on aivan ensiarvoisen tärkeää, jotta tietoa saadaan jaettua ja eri tahojen näkökulmia sovitettua yhteen. Parin–kolmen edellisen vuoden aikana sisäilmaan liittyvät murheet ovat meillä kuitenkin kasautuneet siinä määrin, että ainakin omasta mielestäni sisäilmaryhmän toimintatapoja tulisi päivittää toiminnan edelleen tehostamiseksi.
Sisäilma-asiat luonnollisesti herättävät myös voimakkaita tunteita. Ihmiset ovat syystäkin huolissaan joko omasta tai lastensa terveydestä ja turvallisuudesta. Valitettavasti internetin keskustelupalstojen ja esimerkiksi Facebookin ryhmien kautta saatava ”vertaistuki” voi myös lisätä hämmennystä. Keskustelu kun tahtoo olla toisaalta aika ristiriitaista ja toisaalta lähes yksipuolisen negatiivista. Kokemukset ja myös oireet ovat kuitenkin hyvin yksilöllisiä. Itse toivoisin malttia ja vastuullisuutta myös somessa käytävään keskusteluun.
Myös erilaisiin korjauksissa tehtäviin teknisiin ratkaisuihin löytyy monenlaisia mielipiteitä ja koulukuntia. Meille maallikoille jo termit ovat vaikeita. Ja jos asiantuntijatkin voivat olla asioista tasan kahta eri mieltä, niin tavallisten tilojen käyttäjien on mahdotonta muodosta asioista selkeää mielikuvaa. Terveystarkastajalla on käytössään puolueeton lista ympäristöpalvelujen hyväksymistä rakennetutkijoista. Onkin tärkeää, että tukijoilla ja korjaussuunnitelman laatijoilla on mahdollisimman hyvä koulutus ja kokemus sisäilmakorjauksista. Suuri vastuu jää kuitenkin myös kohteen urakoitsijalle ja tietysti myös valvonnalle.
Kaikesta huolimatta lukuvuosi kouluissa on jo pitkällä. Vaikeasta sisäilmasyksystä huolimatta koulua on pystytty käymään ainakin lähes normaalissa tahdissa. Vaikeuksien keskellä meillä ihmisillä on onneksi kyky osata keskittyä olennaiseen. Ja tietysti myös toivoa paremmasta huomisesta pitää pitää yllä.
Jukka Oksa
sivistysjohtaja
