Sote tulee, sote tappaa, ajattelee moni kuntapäättäjä. Kokonaistilanne ei ole onneksi aivan näin karu.
Tällä hetkellä monissa kunnissa ollaan huolissaan erityisesti lähipalvelujen saatavuudesta. Mietitään, miten kauaksi kuntalaisen pitää jatkossa matkata, jotta hän saa tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kun lukee Akaan kaupungin taloussuunnitelmaa 2014-2016 ja hyvinvointikertomusta vuosille 2013-2016, huomaa, että monet sote-palveluiden kehittämistarpeista voidaan toteuttaa vain ottamalla huomioon paikalliset olosuhteet ja tarpeet. Sote-lakiluonnoskaan ei kykene täysin pyyhkäisemään paikallisia näkemyksiä romukoppaan, vaan sekin edellyttää kunnilta toimenpiteitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Kunnan on mahdollista – ja järkevästi toimiessaan sen myös tulee – tehdä jatkossa näkyväksi paikallisia hyvinvointivajeita ja kehittämistarpeita. Suuri sote-alue ei voi perusteetta ohittaa paikallisia palvelu-, henkilö- ja talousresurssitarpeita. Vuosina 2015 ja 2016 kunnissa on etsikkoaika, jonka aikana tulevaisuuden kunnan on kiinnitettävä huomiota toimenpiteidensä tuloksellisuuteen. Vaikuttavuuden edistäminen ja näkyväksi tekeminen vaativat kuntia miettimään palvelurakenteitaan, sitä mitä kunnalla on tarjota ja mitä pitäisi olla. On pohdittava eri-ikäisten kuntalaisten silmin sitä, miten mahdollistaa kuntalaisten aktiivisuus. Kunnan pitää kehittää uudenlaisia toimialojen yhteistyömuotoja ja osata oikea-aikaisesti tarjota palveluita; esimerkiksi ennaltaehkäiseviä palveluita silloin kun niillä on vielä vaikuttavuutta.
Tällä hetkellä kunnissa tavoitellaan säästöjä. Samanaikaisesti monien ongelmien taloudelliseksi ratkaisemiseksi tarvittaisiin kuitenkin lisää panostusta. Etelä-Pirkanmaan kuntien työttömyysasteet ovat Pirkanmaan kärkisijoilla. Akaassa oli huhtikuun lopussa 2014 yhteensä 1037 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 12,7 % Akaan työvoimasta. Nuorisotyöttömyys ja laajemminkin nuorten pahoinvointi näkyvät koulu- ja sosiaalitoimessa. Tämä tulee esiin myös hyvinvointikertomuksesta. Työsarkaa julkisen vallan toimenpiteiden vaikuttavuuden parantamiseksi riittää. Toimeen tulisi tarttua heti – vaikka jo kaupungin budjetin laadinnan yhteydessä.
Monet tutkimukset osoittavat, että ihmiset ovat entistä yksinäisempiä. Lähiverkostot puuttuvat. Sote -uudistuksen yhteydessä on puhuttu paljon liikkuvien palveluiden käyttöönotosta. Myös Akaassa olisi mietittävä miten palvelut saavuttaisivat kuntaliset nykyistä paremmin. Olisiko mahdollista kehittää uudenlaisia elinkaarimaisia palveluita, joissa kunta yhdessä muiden toimijoiden kanssa voisi pitää yllä yhteisiä, kaikille avoimia tiloja ja matalan kynnyksen toimintoja. Akaan keskustojen keskeiset paikat näyttäytyvät vajaakäyttöisinä. Voisiko niihin saada innovatiivista tilojen käyttöä (avointa päiväkotia, toiminnallisia ryhmiä ja teemallisia kerhoja)? Akaassa voitaisiin kokeilla uudenlaisia keveitä kotiin vietäviä toimintamalleja. Niitä voitaisiin kehittää jo olemassa olevien palvelurakenteiden sisällä tyyliin Imatran mallin Akaa-sovellus.
Kunnan ideassa on paljolti kyse siitä, miten hyvin paikalliset sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat. NYT jos koskaan on aika tuoda esiin akaalaisten elämisen toiveet ja unelmat.
Riikka Haahtela Asko Uoti
sosiaalityön tutkija sosiaalioikeuden professori
Tampereen yliopisto Tampereen yliopisto
