Ev.lut. seurakuntien kirkkovaltuustovaalien ehdokasasettelu päättyy 15.9. Vaalipäivä on isänpäivä 9.11. Ennakkoäänestys on 27.–31.10. Äänestää voivat myös 16-vuotiaat. Ja hyvä niin.
Seurakuntademokratiassa ei taida kaikki olla aivan kohdallaan, koska yli 80 prosenttia äänioikeutetuista ei äänestä. Valitsijayhdistysten on myös joskus tosi vaikeaa saada ehdokkaita. Useimmat ehdokkaista saattavat olla samoja kerrasta toiseen. Monet heistä ovat kuntien luottamustoimissa.
Onkohan kirkon toiminta etääntynyt liikaa ihmisistä? Seurakuntien vakiotilaisuudet eivät vedä. Uskonnollisesta vakaumuksesta puhuminen on harvinaista. Onkohan syy äänestämättömyyteen maallistumisessa, kirkkovaltuuston vallan vähäisyydessä vai kenties ehdokkaiksi vaaleissa suostuneissa?
Kirkkolain VI osan 3 §:n mukaan vaalikelpoinen on seurakunnan luottamustoimeen kristillisestä vakaumuksesta tunnettu, viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt seurakunnan konfirmoitu jäsen, joka ei ole vajaavaltainen (414/2014).
Vaalikelpoisuuden ehdot ovat selvät yhtä lukuun ottamatta. Mitä tarkoitetaan sillä, että on kristillisestä vakaumuksesta tunnettu?
Ehdokkaiden arvojen läpinäkymättömyys ja tuntemattomuus voi olla yksi syy jättää äänestämättä. Ehdokkuus voidaan tulkita myös omaksi ilmoitukseksi, että ehdokkaalla on kristillinen vakaumus. Onko se kuitenkaan riittävä?
Mielestäni kristillisessä vakaumuksessa on kyse vakaasta käsityksestä kirkkomme sanoman eli Raamatun ja ev.lut. uskontunnustuksen tärkeydestä ja oikeellisuudesta sekä sen heijastumisesta ehdokkaan toimintaan.
Tulkinta siitä, mitä on ”kristillinen”, lienee kuitenkin yhteiskunnassamme varsin lavea. Raja kristillisen vakaumuksen ja sinänsä arvokkaan inhimillisen mielenlaadun välillä saattaa olla joskus veteen piirretty.
Esko Korkeakoski
