Lahti sanoo, että Sasky ja Tredu ovat ainoat ammatilliset oppilaitokset Pirkanmaalla, jotka tarjoavat lentokonealan koulutusta.
– Molemmat ovat merkittäviä toimijoita, joiden yhteinen ryhmähanke mahdollistaa laajan alueellisen ja maakunnallisen kattavuuden, Lahti korostaa.
Sasky-koulutuskuntayhtymään kuuluva Mäntän seudun koulutuskeskus lentokonetekniikka tarjoaa lentokoneasentajakoulutusta Mäntässä. Tarjolla on lentokoneasennuksen perustutkinto, lentokonetekniikan ammattitutkinto sekä lentokonetekniikan erikoisammattitutkinto.
Lahti muistuttaa, että lentokoneosasto tekee laajalla rintamalla yhteistyötä sotilasilmailun toimijoiden kanssa.
HX-hävittäjähanke korvaa Hornet-hävittäjät uusilla monitoimihävittäjillä. Lahden mukaan Sasky vastaa haasteeseen kouluttamalla osaajia, jotta ammattilaisia on riittävästi saatavilla. Hän taustoittaa, että monitoimihävittäjähankkeen teollisen yhteistyön arvioitu suora kotimainen työllisyysvaikutus on 4 500 henkilötyövuotta ja välillisesti 1 500 henkilötyövuotta.
Tredun Myötätuuli Pirkkalassa on ainoa paikka Suomessa, jossa opiskellaan avioniikka-asentajiksi. Jasperintien kampukselta valmistuu logistiikkaosaajia. Kampuksella toimii lentokoneasennuksen kolme osaamisalaa, jotka ovat avioniikan osaamisala, lentokoneasennuksen osaamisala ja lentokonehuoltotyön osaamisala.
– Sasky ja Tredu tuovat molemmat hankkeeseen oman erityisosaamisensa ja kokemuksensa, jotka tuottavat hankkeelle lisäarvoa, Lahti kertoo.
– Molemmat ovat aktiivisia toimijoita vuosittain kokoontuvassa Ilmailualan työelämäfoorumissa. Tämä lisää mahdollisuuksia levittää ja hyödyntää juuri käynnistyneen ryhmähankkeen tuloksia myös muissa Suomen lentokonealan ammatillista koulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa ja kansallisesti yrityssektorilla, Lahti teroittaa.
Lahden mukaan Saskyn ja Tredun laajat lentokonealan yritysverkostot täydentävät toisiaan. Tämä synergia parantaa koko hankkeen vaikuttavuutta sekä koulutukseen että työelämään.
– Ryhmähanke mahdollistaa yhtenäisten toimintatapojen luomisen, juurruttamisen ja yhtenäisten Pirkanmaan työelämää palvelevien toimintamallien vahvistamisen, Lahti listaa.
Lahti huomauttaa, että ilmailuala kehittyy nopeasti uusien teknologioiden ja kansainvälisten standardien mukaisesti.
– Ilmaan! -hankke varmistaa, että maassamme tarjottava lentokonealan koulutus vastaa alan kasvaviin osaamistarpeisiin. Hanke keskittyy erityisesti työelämälähtöisten oppimismallien kehittämiseen, digitaalisten ratkaisujen kuten VR / AR-teknologioiden hyödyntämiseen sekä ennakointiosaamisen vahvistamiseen, Lahti tarkentaa.
Saskyllä on esimerkiksi Mäntän seudun koulutuskeskus lentokonetekniikassa huippu-uudenaikainen oppimisympäristö.
– Ilmaan! -hankkeessa opiskelijat ja opetushenkilöstö pääsevät hyödyntämään moderneja oppimisympäristöjä ja kehittämään taitojaan yhdessä työelämän kanssa. Hanke tuo yhteen oppilaitokset, yritykset sekä asiantuntijat niin valtakunnallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Hanke vahvistaa alan vetovoimaa ja varmistaa osaavan työvoiman saatavuutta, Lahti listaa.
Antti Lahti sanoo, ettei lentokonealan ammatillinen koulutus vastaa työelämän tarpeisiin.
– Työelämän tarpeet ovat muuttuneet merkittävästi teknologisen kehityksen ja alan innovaatioiden, kuten nykyaikaisten huollonhallintajärjestelmien myötä. Lentokonealan kehitys on johtanut siihen, että ammatillisen koulutuksen sisältö ja henkilöstön osaaminen eivät kaikilta osin vastaa työelämän ajankohtaisiin vaatimuksiin. Tämä on erityisen selkeää uusien teknologioiden, kuten huollonhallintajärjestelmien ja uudenlaisten materiaalien käytössä, joissa osaaminen on jäänyt jälkeen alan kehityksestä, Lahti avaa.
Tarvetta synnyttää muun muassa Suomeen tulevan uuden F-35-hävittäjän ja siihen liittyvän teollinen yhteistyö. Lahden mukaan osaamistarpeisiin vastaaminen edellyttää koulutusorganisaatiolta merkittäviä päivityksiä koulutusohjelmiin ja henkilöstön osaamisen kehittämistä.
– Tämä on välttämätöntä, jotta osaava työvoima voidaan taata ja turvata Suomen huoltovarmuus myös tulevaisuudessa, Lahti korostaa.
– Teknologinen kehitys ja uusien materiaalien yleistyminen ovat saaneet aikaan tilanteen, jossa koulutusorganisaatiot eivät pysty riittävästi päivittämään osaamistaan. Koulutusorganisaatioiden henkilöstön osaamista ei ole vahvistettu siten, että se vastaisi työelämän odotuksia, mikä aiheuttaa osaamisvajeen erityisesti teknisesti vaativissa tehtävissä, Lahti kertoo.
– Lentokonealan koulutusorganisaatioilta vaaditaan yhä enemmän joustavuutta ja reagointikykyä, jotta ne voivat vastata alan muuttuviin tarpeisiin. Koulutusorganisaatioilla on rajallinen resurssi suunnitella ja toteuttaa joustavia oppimisen ja opettamisen tapoja, jotka vastaavat ketterästi työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Tämä heikentää oppilaitosten valmiuksia kehittää koulutusratkaisuja, jotka tukevat työelämälähtöistä oppimista ja reagointia muuttuviin osaamistarpeisiin, Lahti sanoo.
Lahti kiteyttää, että lentokonealan ennakointiosaamista on vahvistettava, jotta muutoksiin voidaan reagoida vastaisuudessa nykyistä sujuvammin.
Ongelmana on ollut myös se, ettei lentokonealan ammatillisen koulutuksen hankekehittäminen ole ollut kattavaa eikä systemaattista. Lisäksi on tunnistettu uusien digitaalisien ratkaisujen tarve lentokonealan koulutuksen kehittämisessä. Lentokonealan ammatillinen koulutus ei houkuttele riittävästi uusia opiskelijoita, mikä johtaa työvoimapulaan ja heikentää alan tulevaisuuden näkymiä Pirkanmaalla. Lahden mukaan jokaiseen haasteeseen vastataan Ilmaan! -hankkeella.
Ilmaan! -hanke on startannut juuri, ja se kestää vuoden 2027 loppuun saakka.