Kouluaikojen inhokki muuttui intohimoksi

20.08.2014 11:58

Kirsti Käki on kerännyt aihepiireittäin leikekirjoja. Kolmen piipun kylä -kirja oli esillä myös työväentalolla 9. elokuuta pidetyssä Wanhaa Viialaa valokuvina -näyttelyssä.
Kirsti Käki on kerännyt  leikekirjoja eri aiheista.

Viialassa asuva Kirsti Käki kääntelee Kolmen piipun kyläksi nimeämänsä leikekirjan sivuja, johon hän on kerännyt lehtijuttuja, kuvia sekä historiatietoa Viialan tehtaista. Leikekirjasta selviävät viilatehtaan, vaneritehtaan ja nahkatehtaan viimeiset vaiheet.

Kolmen piipun kylän lisäksi Käki on koonnut leikekirjoja ja kansioita monista muista aiheista, kuten Viialan kouluista, sotaveteraaneista, hautausmaasta ja kuuluisista viialalaisista.

– Nyt minulla on menossa muistomerkkivaihe, Kirsti Käki kertoo.

Aineistoa kootessaan Käki on surrut viialalaisten miesten talvisotaan lähdön muistoksi Lallinmäelle pystytettyä muistomerkkiä, joka on jäänyt ruusupensaiden varjoon.

– Eihän kukaan edes tiedä, että se on siellä, hän harmittelee.

Lehdistä lihaa luitten ympärille

Kirjakaupassa työuransa tehneen Kirsti Käen keräilyharrastus alkoi 1980-luvun lopulla. Kipinän siihen antoi sukututkimus ja työväenopiston sukututkimuskurssit, joilta hän sai arvokasta oppia tutkimustyöhön. Kun Akaan seudun Sukututkijat ry elokuussa 1998 perustettiin, nimitettiin Käki yhdistyksen viralliseksi leikekansion hoitajaksi. Käki hoitaa myös seuran valokuvakansioita, joihin on kerätty kuvia sukututkijoiden arkisto- ja tutustumismatkoilta.

– Tästä leikekansion hoitajan tehtävästä tarttui se kipinä, että tärkeät tai myöhemmin tärkeiksi osoittautuvat lehtijutut pitää arkistoida. Huomasin itsekin, että vanhoista lehdistä saattoi löytää asioita, jotka kasvattivat ikään kuin lihaa luitten päälle tutkittavien henkilöiden historiaan.

Kosteus tuhosi arkiston

Kirsti Käki tunnustaa inhonneensa historiaa kouluaikana, mutta nyt sukututkimus sekä paikallishistoria ja vanhan säilyttäminen ovat lähellä sydäntä.

Kirsti Käki on kerännyt lehtikansioita myös synnyinpitäjästään Lempäälästä, Vesilahdesta, Akaan Karjala-seurasta ja Kissojen katastrofiyhdistyksestä. Hän on tutkinut myös Löytömäen kylästä Karjalasta olevan miehensä Erik Käen sukua ja kerännyt valtavasti aineistoa viime vuonna julkaistuun Muistojeni Löytömäki -kirjaan. Käki on avustanut myös oman kotikylänsä Lempäälän Hauralan kyläkirjassa sekä isänsä suvun kotiseudun, Alavuden, kirjassa.

Kirsti Käki säästää Akaan Seudut ja Lempäälän-Vesilahden Sanomat. Muista lehdistä hän leikkaa mielenkiintoisimmat jutut.  Takaiskun keräilyharrastus koki, kun Käki rakensi arkistohuoneen Lempäälästä perimäänsä omakotitaloon, jossa Käet harvoin talvella kävivät. Kosteus pääsi tuhoamaan kellarikerroksessa sijanneen arkiston. Nyt hän varastoi lehtiä kotinsa ulkorakennukseen.

– Tästä otin opikseni sen verran, että nyt hyvissä ajoin tallennan säilytettäväksi tarkoittamani lehtileikkeet, jotka pyrin myös saman tien liimaamaan leikekansioon.

Kirsti Käen leikekirjoja oli esillä myös työväentalolla 9. elokuuta pidetyssä Wanhaa Viialaa valokuvina -näyttelyssä.

Viiala-Lehti kertoi 30.3. nahkatehtaan tilanteesta.
Viiala-Lehti kertoi 30.3. nahkatehtaan tilanteesta.
Kirsti Käki sai kipinän lehtileikkeiden keräämiseen sukututkimusharrastuksesta.
Kirsti Käki sai kipinän lehtileikkeiden keräämiseen sukututkimusharrastuksesta.
Kirsti Käki on kerännyt leikekirjoja eri aiheista.
Kirsti Käki on kerännyt leikekirjoja eri aiheista.
Kirsti Käki kerää kirjoihin ja kansioihin lehtileikkeitä, valokuvia   ja historiatietoa.
Kirsti Käki kerää kirjoihin ja kansioihin lehtileikkeitä, valokuvia ja historiatietoa.