Modernismi ei ole Chingiz Abassovin juttu

 

Reino Säteri (oik.) on viime vuosina tutustunut Chingiz Abassoviin ja toi Akaaseen myös hänen näyttelynsä.
Reino Säteri (oik.) on viime vuosina tutustunut Chingiz Abassoviin ja toi Akaaseen myös hänen näyttelynsä.

Varmiolan kahvilassa Toijalassa on huhtikuun loppuun asti esillä taidemaalari Chingiz Abassovin näyttely. Azerbaidzhanissa syntynyt Abassov kävi taidekoulunsa kotimaassaan sekä Pietarissa. Suomeen hän muutti Los Angelesin kautta mentyään naimisiin suomalaisen naisen kanssa. Los Angelesissa perheeseen ehti syntyä myös kaksoset 18 vuotta sitten. Nykyään Abassov asuu enimmäkseen USA:ssa mutta myös Suomessa ja Azerbaidzhanin pääkaupungissa Bakussa.

Abassov on maalannut paljon historiallisia aiheita mutta viime vuosina etenkin muotokuvia. Niitä on esillä myös Akaassa, ja niissä A-bassovilla on tietty linjansa.

– Muotokuvissani on se periaate, että ympäristön pitää kertoa ihmisen taustasta, vaikka 200 vuoden päästä kukaan ei muuten muistaisi, kuka hän on.

Abassovin muotokuvista tai muistakaan nykyaikojen töistä on turha hakea modernismia. Hänen mukaansa on millistä kiinni, onko kohde itsensä näköinen. Muutenkin Abassov on jo pitkään ollut vanhan liiton miehiä.

– 1990-luvun alun ensimmäisessä Hämeenlinnan-näyttelyssäni kaikki oli abstraktia, ja kaikki myytiin. Menin takaisin Pietariin ja sanoin, että suomalaiset tykkäävät viivoista ja palloista, minä teen toisen näyttelyn. Mutta en enää halunnut valehdella itselleni. Minulla on klassinen koulutus.

Abassovin mukaan USA:ssa klassinen realistinen taide on taas nousussa, ja Pietarin Eremitaasissa toisen kerroksen Rembrandtit keräävät yleisön, mutta kolmannen kerroksen Picassot ovat tyhjissä saleissa.

– Esittävässä taiteessa ei ole ylärajaa. Kehitys menee aina ylöspäin, kun abstraktissa taiteessa pyöritään kehää.

Abassovin mielestä taiteilijan pitää ansaita taiteella myös leipänsä.

– Pietarissa opetettiin, että taiteilija on ammatti. Jos rekkakuskille ei anneta apurahaa, miksi taiteilijalle pitäisi antaa?

Abassovin viime aikojen töihin lukeutuu muun muassa 17-metrinen puureliefi Azerbaidzhanin valtiollisen öljy-yhtiön konttorissa Georgian Tbilisissä. Hän tekee myös Bakusta kuvasarjaa, joka on tarkoitus julkaista kirjana USA:ssa

Varmiolan kahvilaan Chingiz Abassovin näyttelyn toi akaalainen Reino Säteri, joka vaimonsa Annelin kanssa on tutustunut taiteilijaan hyvin viime vuosina.

– Häneltä oli Aulangolla kaksi taulua, jotka ostimme vuonna 2008. Asuimme silloin Sainiossa, mistä näkyy Hämeen linna, ja hän myös maalasi siitä maisemasta taulun, jossa minä ja vaimo istumme laiturilla. Näissä Varmiolan tauluissakin Annelin tytär on ollut yhdessä mallina, Reino Säteri kertoo.