Viime viikonloppuna ajettiin jälleen Jyväskylän Suurajot, jotka tänään paremmin tunnetaan suomalaisen öljy-yhtiön nimellä. Nyt monipäiväiseksi ja moni-ilmeiseksi muuttunut tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran 1951. Kyseessä oli mainostempaus, jolla pikkukaupunki Jyväskylää haluttiin tehdä tunnetuksi. Kaupungin keskustassa olevaa puistoa, Harjua, ja läheistä maaseutua koluavia vakioautoja lähinnä naureskeltiin. Liike-elämä jaksoi kuitenkin painaa päälle ja tänään Suurajoille ei enää naureskella. Se on ollut jo vuosikymmenet hyvin varteenotettava tapahtuma Keski-Suomen maakunnalle. 1950-luvulla Jyväskylä oli pikkukaupunki kaukana kaikesta. Sotatarviketeollisuudesta tehtiin sotakorvausteollisuus ja sitten Valmetin keskittymä. Maan kolmannesta korkeakoulusta ideoitiin täysimittaista yliopistoa ja itse kaupungista oman läänin pääkaupunkia. Sitkeä työ, yhteen hiileen puhaltaminen ja taito toipua takaiskuistakin palkittiin. Tänään Jyväskylä on Suomen vetovoimaisin kaupunki.
Akaa on kolmen kunnan liitos. Välttämätön kuntarakenteen tervehdyttäminen nähdään osin edelleenkin epämiellyttävänä politiikkana, eikä tämän läpi pystytä katsomaan tulevaisuuteen. Osa luottamushenkilöistäkin on tarrautunut kiinni menneiden kuntien rakenteisiin, eikä näe tervehdyttämisen tarvetta. Kun tähän lisätään vielä maan ja alueen taloudellinen ahdinko, Akaan niukat taloudelliset resurssit, on parempi olla tekemättä mitään, niin ei ainakaan tehdä virheitä.
Nyt jos koskaan on kuitenkin hyvin laajan yhteistyön paikka. Akaan elinkeinoelämän ja poliittisen kulttuurin on löydettävä toisensa. On sitouduttava yhteistyöhön ja otettava Akaan strategia tosissaan. Puuhastelusta on siirryttävä vakavaan tavoitteelliseen työskentelyyn.
Akaa on julistautunut hunajapääkaupungiksi. Kaupunkihunaja-teemalla sijoituttiin loistavasti jopa kansallisessa kuntamarkkinointikilpailussa. Akaassa vietetään Hunajaviikkoa 25.–31. elokuuta. Viikko huipentuu Hunajahulinoihin Toijalan torilla 30. elokuuta.
Monella tapaa yllättäväkin hunaja-teema näyttää toimivan ja siitä on rakennettavissa koko Akaata yhdistävä ja kaupunkia tunnetuksi tekevä brändi. Hunajaa on mahdotonta vastustaa ja siihen voidaan luovasti yhdistää mitä vain. Esimerkiksi tästä käy hunajaolut, joka noussee Hunajahulinoiden yhdeksi vetonaulaksi. Kun liike-elämä ottaa vielä hunajan omakseen, saadaan nähdä teemaviikolla monenlaista hunajaista asiaa.
Miksi ei hunaja kelpaisi? Onko muita palkittuja vaihtoehtoja? Teemaa epäilevillekin hunaja tuottaa ongelman: mitä itse asiassa vastustan. Makeaa, terveyttä, myönteisyyttä, luovaa hulluutta, luontoa, hyvyyttä…. Hunaja ei todellakaan ole kovaa metallia, eikä välttämättä yhtään myytävää tonttia, mutta hivenen mielikuvitusta käyttämällä se saadaan palvelemaan mitä vain. Ei muuta kuin hunajapurkki kouraan ja ideoimaan.
Onko meillä tässä taantumassa vaihtoehtoja? Kuinka monen kivijalkakaupan pitää vielä lopettaa ennen kuin tajuamme, että Akaan kehittäminen on vain ja ainoastaan meistä ja muun muassa ostoskäyttäytymisestämme kiinni. Taitaa olla elinkeinoelämän Hunajafoorumin aika!
