Lentotoimintaa kentällä ei ole nähty aikoihin, mutta Arolan kartanon nykyisen isännän Arto Arolan isän Markku Arolan aikoina kenttä oli aktiivisesti käytössä. Se rakennettiin 1960-luvulla metsälannoituksia varten.
– Kumpare kentän keskivaiheilla on kovempaa maaperää, liian kovaa sen aikaiselle kalustolle. Ei se lentotoimintaa silti haitannut, Arto Arola kertoo hiljaisella lentokentällä.
Kentän pituus on noin 600 metriä. Edellinen laskeutuminen kentälle on suoritettu vuonna 2014, kun helikopteri laskeutui kentälle.
– Yksi ultrakevyt lentokone tänne on myös laskeutunut, mutta en muista milloin se tapahtui. Puheita on ollut että kenttää haluttaisiin käyttää, mutta eivät ole vielä toteutuneet. Kenttä näyttää aika kapealta, moni ei usko, että siihen lentokoneella sopii, Arola sanoo.
Vallitsevan tuulen ollessa länsituuli kentältä noustiin tavallisesti idän suuntaan.
– Vastatuuleenhan lentokone aina pyrkii nousemaan, Arola huomauttaa.
– Hän lensi jonkin verran myös charter-koneita. Pieniä, mutta kuitenkin. On sitä jokunen tunti itsekin pikkupoikana istuttu pienkoneissa ja purjekoneessa. Lannoitekoneet olivat yksipaikkaisia eli lannoitelennolla en ole ollut, Arto Arola kertoo.
Arolalla on edelleen osuus Forssan kentälle sijoitetusta pienkoneesta. Purjelentokoneen lupakirja hänellä on myös ollut.
– Nuorena oli, mutta työt häiritsi harrastamista. En ole kerinnyt enää.
Pienkoneet ja ultrakevyet koneet voisivat edelleen mainiosti käyttää kenttää. Sille sopisi laskeutumaan pieni kaksimoottorinenkin.
– Kyllä tällä kentällä olisi edelleen mahdollisuuksia, jos vaan kiinnostusta ja väkeä löytyy. Akaa on logistisesti hyvällä paikalla. Tähän ajaisi Tampereelta paljon nopeammin kuin Kaanaan kentälle tai purjekoneiden käyttämälle Räyskälän kentälle.
Räyskälän kenttä on myös täynnä ja sen ympäristölupa on tiukka. Arolan kentän lentotoiminnan elvyttäminen ei edellyttäisi edes lupaa.
– Jos lentotoiminta kasvaisi, jossain vaiheessa lupa kyllä tarvittaisiin. Melusta on kenttien lupien kohdallakin kysymys, vaikka ei pienkone oikein käytettynä edes pidä kovin pahaa ääntä.
– Paikalliset autoharrastajat ovat sellaista joskus suunnitelleet. Nehän ajoivat soralla silloinkin. Joskus tähän suunniteltiin myös ihan täysveristä kiihdytysrataa, Arola kertoo.
