Esa Toivosen polku vie edelleen metsään

Tarpian Suunnan kartoitusvastaavana kymmenen vuotta toiminut akaalainen Esa Toivonen kiinnostui karttojen tekemisestä 1990-luvulla, kun Tarpian Suunnan silloinen puheenjohtaja Yrjö Saarinen innosti suunnistuskarttojen piirtämiseen. Toivosen ensimmäinen itse tekemä kartta oli Junkkarin soramontulta.

– Karttavastaavan toimeen ei välttämättä kuulu kartoittaminen, vaan se voi olla vain byrokratiavirka. Pitää vain tietää, mitä karttoja seuralla on, ja tehdä kirjaukset Suunnistusliittoon virallisista kartoista. Ja olla itse kartalla, että mitä karttoja on tulossa kartoittajilta, Toivonen kertoo.

Yksin on mahdoton kartoittaa joka paikkaa

Esa Toivonen kartoittaa itsekin edelleen, mutta on siirtänyt vastuuta myös muille.
Esa Toivonen kartoittaa itsekin edelleen, mutta on siirtänyt vastuuta myös muille.

Toivonen kartoittaa itsekin. Itseopiskellut harrastaja on käyttänyt lukemattomia tunteja eri alueiden kartoittamisen parissa. Toivosen kädenjälkeä voikin tutkia esimerkiksi vuoden 2006 Tarpian Suunnan kartasto -juhlakirjasta, jota Toivonen on ollut mukana tekemässä. Kirjasta löytyy sekä Toivosen tekemiä karttoja että hänen kirjoittamiaan tekstejä.

Tarpian Suunnasta on löytynyt muitakin innokkaita kartoittajia, joten Toivonen on pystynyt vähentämään omaa työmääräänsä.

– Täällä on niin isot alueet, että mahdotonta se olisikin itse tehdä kaikkiin karttoihin päivityksiä. Olen viime vuosina systemaattisesti vähentänyt omaa kartoittamista ja delegoinut enemmän muille, Toivonen hymähtää.

Vaikka tekniikka on muuttanut kartoittamista GPS-laitteineen ja tietokoneohjelmineen, yksi asia ei muutu.

– Edelleen pitää mennä maastoon. Mitään ei tapahdu automaattisesti.

Luontokokemukset tärkeitä

Esa Toivosen ei pitkään tarvitse pohtia vastausta kysymykseen, mikä vetää metsään tekemään merkintöjä ja päivityksiä karttoihin.

– Maasto ja metsä vetävät vahvasti puoleensa. Jos miettii terveyspuolia, niin 1980-luvun migreenit ovat taakse jäänyttä elämää. Metsässä saa myös hyvää vastapainoa työelämälle, Toivonen luettelee.

Metsässä kulkeminen ja luonnossa oleminen on ylipäätään Toivoselle hyvin tärkeää.

– Suunnistuksen parhaat muistot ovat kartoitusten parissa tulleet luontokokemukset. Esimerkkinä muistuu sellainen tilanne, kun olin Kylmäkoskella kartoittamassa. Kaivoin repusta termospulloa ja olin hörppäämässä kahvia, kun tajusin, että viiden metrin päässä peura tuijottaa silmiin. Siinä sitten hetki tuijoteltiin toisiamme, Toivonen kuvailee.

Myös kilpaileminen viehättää

Kilpailutilanteet ovat yhtä lailla Toivoselle hyvin palkitsevia.

Esa Toivonen oli mukana tekemässä Tarpian Suunnan juhlakirjaa.
Esa Toivonen oli mukana tekemässä Tarpian Suunnan juhlakirjaa.

– Kisatouhut seuratovereiden ja aikoinaan omien lasten kanssa ovat myös hyviä muistoja. Mikä sen parempi tapa viettää kesäpäivää kuin olla ystävien kanssa ja kilpailla enemmän tai vähemmän vakavasti.

Tulevaisuuden suunnitelmiakin edelleen ikäsarjoissa kilpailevalla Toivosella on.

– Kahden vuoden päästä Tarpian Suunta täyttää 60 vuotta. Toivottavasti saataisiin vuonna 2016 pidettyä hyvät kisat. Kun ensi vuonna tulee 60 vuotta omaan mittariin, pääsee uuteen sarjaan kilpailemaan. Tavoitteena on päästä ensi vuonna oman ikäsarjan MM-kisoihin Etelä-Ruotsiin, Toivonen suunnittelee.

Sami Koljonen