Veturimuseolla on takanaan poikkeuksellisen vilkas alkukesä. Viime viikon perjantaihin mennessä museossa oli vieraillut 1 742 lipun maksanutta. Kävijöitä on laskettu tähän saakka tukkimiehenkirjanpidolla, mutta kirjanpitolain edellyttämänä kävijämäärät rekisteröityvät tänä kesänä ensi kertaa kassakoneeseen.
– Maksettujen lippujen päälle tulevat vielä alle 4-vuotiaat kävijät, joilta ei peritä pääsymaksua sekä akaalaiset päiväkoti- ja koululaisryhmät, joille museo on maksuton, museonhoitaja Pasi Kylmälä ynnää.
Myös Museoveturiseuran jäsenillä on museoon vapaa pääsy, sillä suurin osa museon kalustosta on seuran omistuksessa.
Museokausi on Pasi Kylmälän ensimmäinen, ja Kylmälä tunnustaakin jännittäneensä etukäteen, käykö museolla ketään. Kesäkuun kylmät ilmat olivat kuitenkin Kylmälän mukaan museolle pelkkää plussaa, sillä kävijöitä riitti heti alkukaudesta tasaiseen tahtiin. Ainoastaan koululais- ja päiväkotiryhmiä Kylmälä olisi suonut käyvän toukokuussa enemmän, museo kun esittelee sekä paikkakunnan että Suomen historiaa varsin havainnollisesti.
– Tänä vuonna olemme panostaneet opasteisiin ja mainoksiin. Päivitämme myös sosiaalista mediaa aktiivisesti, vaikkei mitään erityistä tapahtuisikaan. Sillä tuntuu olevan oma merkityksensä, kun museon nimi vilahtaa jossakin.
Kylmälän mukaan museon suurin kävijäryhmä ovat lapsiperheet, ovathan junat ja veturit olleet etenkin pikkupoikien mielestä kova juttu.
– Toinen iso ryhmä ovat nostalgiakävijät, joilla on usein ollut sukulaisia tai tuttuja VR:n palveluksessa. Sellaisia Akaan alkuperäisessä väestössä riittää. Kolmanneksi yltävät kaikenlaisesta tekniikasta ja koneista kiinnostuneet ihmiset.
Perjantain kävijöistä edellä mainittua ryhmää edustivat Hattulasta ja Laitilasta ensi kertaa museolle huristelleet Eero ja Peter Rautanen. Matka Akaaseen taittui Tarttilan ja Iittalan kautta kahdella sivuvaunumoottoripyörällä, joista Eeron alla hurisi Yamahan Royal Star vuodelta 1996. Eeron poika Peter puolestaan ajoi MotoGuzzin 70-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1991 valmistetulla California Anniversariolla.
– Asun pääradan varressa itsekin, joten olen alkanut enemmän ja enemmän kiinnostua myös junista ja vetureista, Peter kertoi.
Ensikertalainen kotipitäjästä
Aamun kävijöistä Leo Kärkkäinen edusti puolestaan toista tyypillistä kävijäkuntaa. Käynti Veturimuseolla oli syntyperäiselle toijalalaiselle ensimmäinen.
– Pikkupoikana, 50 vuotta sitten livahdimme tänne aina junia katsomaan, ja hyppäsimme aina silmän välttäessä veturien kyytiin, kun niitä käänneltiin tuossa pöydällä. Veturinkuljettajat ajoivat meidät aina vihaisina pois, Kärkkäinen muistelee.
Lapsenlapsille, 2-vuotiaalle Pyry ja 3,5-vuotiaalle Roosa Alatalolle käynti oli myös ensimmäinen laatuaan. Veturitallin viileydessä serkkujaan opasti isänsä jalanjäljissä myös Lauri Kylmälä ja Espoosta perheen vieraaksi saapunut Pirjo Kivinen.
Veturimuseo on avoinna 1.6.–31.8. päivittäin kello 10–16.
Tavarajunaveturi Jumbo pääsee ulos
Veturimuseon päättäjäisiä vietetään samaan aikaan Akaan Hunajahulinoiden kanssa 29.–30. elokuuta. Superviikonlopun kunniaksi Veturimuseon tavoitteena on saada kaluston suurin höyryveturi, Tampereella vuonna 1938 valmistettu tavarajunaveturi TV1 933 eli Jumbo ajoon ensimmäistä kertaa 45 vuoteen.
– Viime vuonna se jo saatiin lämpimäksi ja liikkumaan omin voimin pussiraiteella. Ennen sitä veturiin täytyy vielä tehdä kattilatarkastus ja se pitää katsastaa, mutta joka tapauksessa veturi saadaan tallista ulos ja lämpimäksi, Ilkka Tuominen Museoveturiseurasta kertoo.
Jumbon lisäksi muutakin kalustoa on tarkoitus ulkoiluttaa ja liikuttaa. Perjantain ohjelmassa on muun muassa veturitallissa sisällä esitettävä, Kimmo Virtasen ohjaama ja Harri Salmisen käsikirjoittama Rauta Vaara -musiikkinäytelmä. Toijalalaiseen rautatieläisperinteeseen pohjautuva tarina kertoo vaihdemies Oiva Raudan tarinan 1960-luvun kauppalasta ja sen risteysasemalta. Näytelmä sai ensi-iltansa huhtikuussa 2014.
– Avajaisissamme kävi 300 ihmistä. Pitäkööt hulluna, mutta toivon päättäjäistapahtumien tuplaavan tuon, museonhoitaja Pasi Kylmälä heittää.
