Monena keväänä lokit ovat tehneet pesänsä navetan ilmanvaihtokanavan päälle. Sinne korkealle näkyy Heinälahden järvi. Kuvittelin, että se on kotoisa paikka hautoa.
Siellä ei vaan ole reunoja, joten munat ovat kierineet alas usein. Eilen ja tänä aamuna kauhistuin, kun menin postilaatikolle. Kaksi lokkia alkoi tehdä suoranaisia hyökkäyksiä pihassa.
Onneksi kädessäni oli sauva, huidoin sillä ilmaa, ja olin ihan ymmälläni, mitä olen tehnyt niille pahaa. Kunnes huomasin ruohon seassa pienen poikasen, joka kulkiessani pakeni aika hyvin ja juoksi. Sitähän ne vanhemmat suojelivat.
Vanhempien pelottavat hyökkäykset jatkuivat, kissanikin sai osansa. Kokemus oli aito ja liikuttavan ärhäkkä. Näin luonto opetti vanhaakin ihmistä.
Aune Siuko
