Akaa-Seuran tilaisuuksissa puhutaan paikkakunnan historiasta ja kansallispuvuista

Akaa-Seuran hallitus on syksyn aikana järjestänyt digitointikuntoon paikallislehti Akaan Seudulta käyttöön saadun paperikuva ja negatiiviarkiston. Kuvia tutkimassa Leevi Ahonen (vas.), Liisa Kuhavuori-Lapinleimu, Marjukka Nikkilä, seuran puheenjohtaja Marjukka Lauhkonen, Sinikka Soljamo ja Rauno Helenius. Kuva: Liisa Sjöblom.

Akaan Toijala on monien teiden risteyspaikka, josta muodostui varsin varhaisessa vaiheessa myös asuin- ja kauppapaikka. Varsinainen murros vanhaan Akaaseen tuli 22. kesäkuuta 1876, jolloin rata Hämeenlinnasta Tampereelle avattiin. Ja jälleen tehtiin risteys, kun uutta rataa pitkin pääsi Toijalasta myös Turkuun. Juhlat Toijalan rautatieasemalla olivat melkoiset, kunniavieraina kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg ja Suomen Suuriruhtinaskunnan senaatti.

Teiden ja Pätsiniemen asuinalueen kehityksestä kertoo insinööri Heikki Knuutila tiistaina 5. maaliskuuta kello 18 alkavassa Akaa-Seuran illassa Toijalan Kinossa. Ilta on samalla Euroopan kulttuuriympäristöpäivän tapahtuma. Kahvin ja kastettavan tarjoilu alkaa kello 17.30.

Maanantaina 22. huhtikuuta filosofian tohtori Leena Elina Valkeapää kertoo Akaa-Seuran kirjallisuusillassa Akaan pääkirjastossa uudesta kirjastaan Kansallispuvun historia. Tämä tilaisuus alkaa kello 19 ja täälläkin on tarjoilua luvassa.

Esillä keskeisiä tapahtumia ja henkilöitä

Akaa-Seuran tilaisuudessa 5. maaliskuuta puhuva toijalalaissyntyinen Heikki Knuutila on ollut Toijalan ja Akaan kaupungin palveluksessa yhteensä lähes 50 vuotta.

– Tuohon aikaan liittyy paljon muistoja ja tapahtumia, joissa olen ollut mukana. Käsittelen keskeisiä tapahtumia vuosikymmenten varrelta. Käyn läpi myös sodan aikaa ja muutamia henkilöhahmoja ja heidän yritys- ja liiketoimintaansa 1920 ja -30-luvuilla ennen talvisotaa ja sen jälkeen, Knuutila kertoo.

Knuutila käy esityksessään läpi myös maareformin ja karjalalaisten pakolaisten tulon sekä paikkakuntaa kohdanneet suuret onnettomuudet ja onnistumiset.

– Käsittely liittyy pääosin Pätsiniemen kylään, joka ulottuu Nahkialanjokeen asti. Teiden nimistöä käsitellään myös ohessa.