Alkuvuoden kohu-uutinen Akaassa: Pääkirjasto saattaa muuttua omatoimikirjastoksi (AS 24.1.2024). Huomioitava on, että kyseessä on kaupungin pääkirjasto ja kaupungin suurin keskus. Akaan Seudun artikkelissa kerrottiin, että tällainen kirjaus on taloussuunnitelmassa vuosille 2024–2028. Ihmettelen suuresti, eivätkö hallituksen ja valtuuston jäsenet päätöstä tehdessään ole olleet tietoisia siitä, mitä ovat päättäneet vai eivätkö kerta kaikkiaan ole välittäneet.
On kulunut vuosikymmeniä siitä, kun puhuttiin lainastosta tai kirjalainaamosta, josta pääasiallisesti lainattiin kirjoja. Kirjat ovat edelleenkin kirjaston tärkein työkalu, mutta nykyään voidaan puhua tietokeskuksesta ja työntekijöistä informaatikkoina. Omatoimikirjastoon siirryttäessä palataan takaisin kirjalainaamon tasolle. Uskoisin, että ihan kaikille on mieluisaa se, että tapaa ystävällisen ja avuliaan työntekijän kuin pelkät seinät ja hyllyt kirjoineen, vaikka kirjat ovatkin kauniita, mutta eivät ne puhu eivätkä hymyile.
Suomen kirjastojärjestelmää pidetään maailman parhaimmistoon kuuluvana. Kirkas johtotähti kirjastotoiminnan strategiassa on tasa-arvoinen pääsy tietoon. Tämä alkaa horjua Akaassa. Ei ole tasa-arvoa kaikille kaupunkilaisille, jos täytyy liikkua 8 kilometrin päähän löytääkseen henkilökuntaa, jotta saa apua tiedonhankintaan, verkkopalvelujen käyttöön, tarvitsemansa kirjan tai muun materiaalin löytymiseen, kirjojen varaamiseen, lainaamiseen tai palauttamiseen. On huomattava, että kaikki kirjaston asiakkaat eivät osaa käyttää kirjaston itsepalvelulaitteita tai kotona hoitaa asioita verkkokirjaston kautta. Tämä päätös unohtaa monet ihmisryhmät, esimerkiksi ikäihmiset, päiväkotilaiset ja koululaiset, jotka saavat vuosittain kirjastonkäytönopetusta. Toijalassa on lukio, joka asettaa kirjastolle omat haasteensa.
Kirjasto on myös tasa-arvoinen tapahtumatila, jossa yhdistykset ja järjestöt voivat järjestää tilaisuuksiaan yksin tai yhdessä kirjaston kanssa. Näyttelytila on ensiarvoisen tärkeä, koska kaupungin toinen näyttelytila Laaksolassa on pilattu. Kirjaston henkilökunnan yhtenä tehtävänä on edistää kirjastonkäyttöä houkuttelemalla erilaisilla tapahtumilla ja projekteilla ihmisiä kirjastoon. Tämähän ei mitenkään onnistu omatoimikirjastolta, vaikka miten digiksi pikkuhiljaa muuttuisi.
Nykyinen osittainen omatoimipalvelu on ihan hyvä ratkaisu, varsinkin kun henkilökuntaa on vähän, mutta jos kirjastossa ei koskaan ole paikalla henkilökuntaa, nostaisin keskusteluun myös turvallisuuskysymyksen. Henkilökuntahan on vastuussa kirjaston omaisuudesta sekä asiakkaiden turvallisuudesta. Kaikkien tiedossahan ovat nykyajan levottomuudet, häiriökäyttäytyminen, ihmisten ahdistelu. Ei Toijalakaan ole mikään lintukoto.
Kirjastotoimenjohtajan mukaan kyse on kahden työntekijän vähentämistarpeesta. Tiedossa yleisesti on kirjaston työntekijäin palkan pienuus, joten säästö kaupungin budjetissa on naurettavan pieni. Runsaan 20 vuoden työrupeamani aikana kirjasto osallistui säästötalkoisiin, mutta ei koskaan kirjastoa oltu ajamassa alas, ei milloinkaan. Kaupungin johdossa oli kirjaston ystäviä ja tukijoita. Myös kaupungin asukkaat arvostivat kirjastoa, ja ymmärtääkseni vieläkin pitävät sen palveluja tärkeinä. Nytkö on edessä lukutaidon ja sivistyksen halveksunta. Tämä johtaa mieleni vääjäämättä seuraavanlaiseen kauhuskenaarioon: Ilman muuta omatoimikirjaston lainaus ja kävijämäärät tulevat putoamaan. Muutaman vuoden päästä keksitään, etteihän siellä kirjastossa kukaan käy, sen voi hyvin lakkauttaa ja rahat käyttää muka tuottavampaan tarkoitukseen.
Riitta Mikkonen
kirjastotoimenjohtaja, eläkkeellä
Juttua muokattu: Kirjoittaja on Riitta Mikkonen.
