Uurnat ovat auki – Ovatko presidenttiehdokkaan näkemykset turvallisuuspolitiikasta sittenkään ne tärkeimmät?

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Akaassa ensimmäisinä ovensa avasivat Toijalan ennakkoäänestyspaikka Toijalan rautatieasemalla osoitteessa Pätsiniementie 4 ja Viialan ennakkoäänestyspaikka Viialan kirjastolla osoitteessa Solmukatu 3. Kylmäkosken ennakkoäänestyspaikka aukeaa vasta tulevana lauantaina Kylmäkosken vanhalla terveysasemalla osoitteessa Koulutie 5.

Ehdokkaiden kampanjointi jatkuu aktiivisesti. Ensimmäisenä Akaaseen ehti Sari Essayah, joka poikkesi Toijalassa viime lauantaina. Essayah kertoi Akaan Seudulle ajatuksiaan nyt käynnissä olevasta vaalitaistosta. Yksi havainnoista oli, että keskustelussa on menty turvallisuuspolitiikan ytimeen. Vaalitaistossa on siis tapahtunut hieman sama ilmiö kuin mediassa usein tapahtuu jonkin suuren tapahtuman kuten vaikkapa pandemian tai presidentinvaalien täyttäessä uutistarjonnan. Yhden aiheen käsittelyn viedessä paljon palstatilaa joudutaan samalla pohtimaan, mitä jää käsittelemättä. Kun vaaleihin liittyvissä keskusteluissa ja paneeleissa keskitytään turvallisuuspolitiikkaan, mitkä asiat silloin jäävät keskustelematta?

Maailmantilanteesta johtuen on luonnollista, että ehdokkaiden näkemykset turvallisuuspolitiikasta halutaan nyt kuulla. On oleellista tietää, mitä maan presidentiksi pyrkivä henkilö ajattelee turvallisuudesta. Mutta ei se riitä. Millaisiin kysymyksiin haluaisimme kuulla ehdokkailta vastauksia, jos turvallisuustilanne olisi toinen?

Ukrainan sota tulee todennäköisesti jatkumaan pitkään. Presidentin toimikausi kestää kuusi vuotta. Toivotaan, että nyt valittava presidentti ehtii johtaa maata pitkään myös rauhan kaudella. Tuleeko nyt vallitsevassa tilanteessa valituksi sellainen presidentti, joka soveltuu myös rauhallisemman ajan presidentiksi? Sitä kannattaa jokaisen äänestäjän miettiä eikä antaa liikaa painoa vain ehdokkaan turvallisuuspoliittisia ajatuksia koskeville kannanotoille.

Eri vaalikoneista löytyy onneksi myös muita painotuksia. Esimerkiksi Ylen vaalikone aloittaa kysymyspatteristonsa kyllä melko sotaisasti. Ensimmäiset kuusi kysymystä koskevat eri tavoin turvallisuus- ja ulkopolitiikkaa. Sitten kysytään kansainvälisistä suhteista. Nato, Ukraina ja Venäjä ovat näissäkin kysymyksissä läsnä. Seuraavaksi päästään ehdokkaiden arvoja selvittäviin kysymyksiin. Lopuksi esitetään muutama kysymys tulevaisuudesta.

MTV Uutisten vaalikone aloittaa ehdokkaan arvoja ja asenteita selvittävillä väittämillä. Seuraavaksi siirrytään presidentin valtaoikeuksiin ja rooliin. Vasta viimeisenä perataan ehdokkaan näkemykset ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Olisivatko ehdokkaan arvoja valottavat vastaukset niitä, joille äänestäjän kannattaa nyt antaa paljon painoarvoa, kun vaalikoneetkin luonnollisesti antavat paljon tilaa turvallisuutta sivuaville kysymyksille? Yksilön suhtautuminen ja toiminta erilaisten kysymysten edessä nousee usein perusarvoista. Yritys päästä perille noista arvoista on samalla yritys selvittää, miten äänestäjän valitsema ehdokas saattaisi toimia paitsi sodan, myös rauhan aikana.