Riitta Eerontyttären ansiosta jälkipolvilla on hieno tilaisuus tutustua 1700-luvun akaalaisrouvien pukeutumiseen. Hänen vaatevarastonsa sisältö vuodelta 1740 on kuvattu yksityiskohtaisesti Seppo Suvannon kirjoittamassa Akaan historia I:ssä. Riitta oli Kylmäkosken Saviniemen Laadun talon emäntä, ja pukeutumisen taso lienee ollut pitäjän paremmasta päästä.
Aloitetaan röijyistä, eli takeista. Niitä Riitalla oli kolme kappaletta. Yksi oli valmistettu kotikutoisesta sarssista ja kaksi raitaisesta kampavillaisesta kankaasta. Sarssi on ohuehkoa villaista tai puolivillaista vanutettua kangasta.
Riitta omisti hameita peräti kuusi kappaletta. Yksi niistä oli punainen juhlakäyttöön tarkoitettu verkahame. Verka on villakangasta, joka on ohuempaa ja hienompaa kuin sarka, josta puolestaan valmistettiin arkihameita. Muita jokapäiväiseen käyttöön tarkoitettuja materiaaleja hameisiin olivat ainakin sarssi, parkkumi ja rälli. Hienompia hameita valmistettiin jopa kauniista ulkomaisesta kankaasta, jota tuotiin esimerkiksi Skotlannista, Danzigista (nykyinen Gdańsk Puolassa) tai Saksasta.
Hameet olivat aluksi yksivärisiä. Punainen oli suosittu väri, mutta myös sinisiä, vihreitä ja mustia hameita valmistettiin. Raidalliset kuosit alkoivat yleistyä 1700-luvulla.
Silkkisiä kaulaliinoja Riitalla oli kaksi, keltainen ja punainen. Taftinauhaa löytyi reilun kyynärän verran, puolisilkkistä nauhaa kyynärä ja kokosilkkistä nauhaa myös kyynärän mitta. Ruotsin vallan aikana kyynärä tarkoitti noin 60 senttiä.
Riitan seitsemästä esiliinasta kaksi oli valmistettu puuvillasta ja viisi pellavasta. Lisäksi arkusta löytyi musta silkkimyssy, seitsemän hilkkaa eli naisten päähinettä, neljä kaulaliinaa, kolme yökappaa ja viisi puvun liiviä.
Ylellisyysasetus sääteli pukeutumista
Suomalaisen rahvaan pukeutumista yritettiin säädellä 1700-luvulla ylellisyysasetuksilla. Pelättiin, että veronmaksukyky heikkenee, jos köyhä kansa käyttää vähiä varojaan turhan koreisiin vaatteisiin. Ulkomaalaisten kankaiden käyttö oli lisääntynyt, ja rahaa tuntui virtaavan liikaa vieraille maille. Säätyläisten mieleen ei ollut, että talonpojatkin alkoivat pukeutua heidän tapaansa.
Pitäjänkokouksille lähetettiin vuonna 1793 esitys liiallisen ylellisyyden rajoittamisesta. Akaan pitäjänkokouksen jäsenet totesivat tähän, että heidän vaimonsa, tyttärensä ja piikansa ovat jo vuosikausia käyttäneet silkkimyssyjä ja -kaulaliinoja sekä satiini- ja kamelottipukuja, joita pidettiin ylellisyystuotteina. Pyydettiin kohteliaimmin, että tämä olisi sallittua jatkossakin. Paheksuttavaa oli sen sijaan, jos talollisen pojat ja rengit käyttäisivät silkkisiä kaulaliinoja tai kullalla ja hopealla kirjottuja kankaita.
Naisten housujen käyttö ei ollut ajankohtaista vielä pitkään aikaan. Raamatussa kiellettiin pukeutumasta vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin, ja kaksilahkeista naisen asua olisi päivitelty lähes maailmanlopun enteenä 1700-luvulla. Vuosisadan lopulta tiedetään ainakin Oulusta tapaus, jossa housuissa kulkenut piika pidätettiin.
Sami Tapanainen
