Tilastokeskuksen mukaan Akaan väkiluku oli tarkalleen ottaen 16 473 henkilöä vuoden 2022 viimeisenä päivänä. Tasan 301 vuotta aiemmin akaalaisia oli erään laskelman mukaan 1183 henkilöä. Väkiluku on siis lähes 14-kertaistunut kolmen vuosisadan aikana.
Vuoden 1721 luku perustuu akateemikko Eino Jutikkalan tutkimuksiin. Se ja monet muut tämän kirjoituksen tiedot löytyvät Seppo Suvannon kirjoittamasta Akaan historia I:stä. Absoluuttisen tarkkojen lukujen esittäminen 1700- ja 1800 luvuilta on vaikeaa, mutta suuruusluokka on ainakin oikea. Joissain toisissa lähteissä kerrotut Akaan väkiluvut poikkeavat joltain osin Suvannon esittämistä tiedoista.
Akaan väkiluku kasvoi joka tapauksessa huomattavasti 1700- ja 1800-luvuilla. Sodat, katovuodet ja tautiepidemiat aiheuttivat hetkellisiä pudotuksia kasvukäyrään, mutta väestödiagrammien trendi oli Akaassa koko Suomen tavoin kohti taulukon oikeaa yläkulmaa.
Vuonna 1750 Akaassa asui noin 1700 ja 50 vuotta myöhemmin jo lähes 2500 henkilöä. Vuonna 1850 akaalaisia oli noin 3000. Suuret nälkävuodet tekivät tuhoaan 1866–1868, ja pitäjän väkiluku laski tuolloin usealla sadalla, ollen vuonna 1870 alle 2700 henkilöä. 1800-luvun pahoja kulkutauteja Akaassa olivat esimerkiksi mätäkuume 1809, isorokko 1833 ja punatauti 1852.
Säätyläisiä oli 12 perhettä
Entä millaista porukkaa Akaan asukkaat olivat 1700- ja 1800-luvuilla? Seuraavassa on tilastoja pitäjän väestörakenteesta vuodelta 1830.
Säätyläisiä eli esimerkiksi kartanonomistajia, kirkonmiehiä, upseereja ja virkamiehiä asui Akaassa 12 perhettä. Heidän määrässään ei tapahtunut suuria muutoksia vuosien 1731–1860 välillä.
Oman maatilan omistaneita talollisia oli 140 perhettä ja tilan vuokranneita lampuoteja 18 perhettä. Torppareita asui Akaassa tuolloin 112 perhettä. Lampuodit erosivat torppareista niin, että edelliset vuokrasivat koko maatilan ja jälkimäiset vain osan tilasta. Torpparit maksoivat vuokran työvastikkeena, eli taksvärkkinä. Heidän lukumääränsä oli kasvanut nopeasti edellisen vuosisadan aikana, sillä 1731 pitäjässä oli vasta yksi torppariperhe.
Isonvihan jäljiltä 1720-luvulla Akaassa oli vain kaksi seppää ja pitäjänräätäli, mutta vuonna 1830 käsityöläisperheitä oli jo 28 kappaletta. Itselliset elättivät perheensä jollain muulla tavoin kuin maatöillä, ja heitä asui Akaassa 17 perhettä vuonna 1830.
Maatilojen ja kartanoiden töitä oli hoitamassa 201 piikaa ja 194 renkiä. Heidän lukumääränsä oli vähintään kolminkertaistunut edellisen sadan vuoden aikana.
Muonamiehet olivat tilattomia, mutta omillaan asuneita henkilöitä, jotka tekivät päivätöitä maanomistajille. Työnantajan tarjoama ruoka muodosti osan heidän palkastaan. Muonamiehiä asui Akaassa 21 henkilöä vuonna 1830, mutta heidän määränsä kasvoi nopeasti seuraavina vuosikymmeninä.
Eläkeläisten lukumääräksi ilmoitetaan 32. Sotilaita ei ollut lainkaan pitäjän kirjanpidossa vuonna 1830, vaikka esimerkiksi 45 vuotta aiemmin armeijan palveluksessa oli 34 akaalaista.
Sami Tapanainen
