Yksityinen hammaslääkäriasema laajensi Akaaseen – Keskeinen rakennus Tampereella antoi nimen yritykselle

Tempodentin toimitusjohtaja Kimmo Rauhala kertoo, että yksityisille hammaslääkäripalveluille on Akaassa sekä tarvetta että markkinarako. Kuva: Tarja Antola

Yksityinen hammaslääkäriasema Tempodent avasi toimipisteen elokuussa Akaaseen. Vastaanotto sijaitsee Toijalassa Jamati-Osan entisissä tiloissa, johon on rakennettu muun muassa kaksi hoitohuonetta, välihuoltotila, odotustila ja henkilökunnan sosiaalitilat.

Vastaanotolla työskentelevät hammaslääkärit Hannele Vitikka, AnneMari Timonen ja kirurgiaan erikoistumassa oleva Ville Myllymäki sekä suuhygienisti Irene Haurinen ja hammashoitajat Emmi Kulin ja Petra Pusa.

Tempodentillä on toimipisteet myös Tampereella, Nokialla ja Ikaalisissa. Isoin toimipisteistä sijaitsee Tampereen keskustassa Tempon talossa, josta yritys on saanut myös nimensä. Tempon talo suunniteltiin alun perin Tampereen ensimmäiseksi tavarataloksi, jonka avajaisia vietettiin vuonna 1939. Tempodentin toinen Tampereen-vastaanotto sijaitsee Lielahdessa.

– Alku juontaa vuoteen 2003, jolloin ostin pienen vastaanoton. Ensin toimittiin Tampereella Ruuskasen talossa ja hommissa oli neljä ihmistä, kertoo Tempodentin toimitusjohtaja Kimmo Rauhala.

Tempodentin pääosin omistava Rauhala on protetiikan ja purentafysiologian erikoishammaslääkäri.

Tempon taloon vastaanotto muutti vuonna 2007, ja muuton myötä yrityksen nimi muuttui Tempodentiksi. Nyt toimipisteitä on viisi ja henkilökuntaa noin 70.

Tempodentin pääpaikka on Tempon talossa Tampereella. Yritys on nimetty talon mukaan. Kuva: Tarja Antola

Akaassa tarvetta ja markkinarako

Rauhala kertoo, että toimipisteen perustaminen Akaaseen tuli ajankohtaiseksi, kun kaksi Rauhalalle tuttua Akaassa toiminutta yksityistä hammaslääkäriä jäi eläkkeelle. Uudelle vastaanotolle etsittiin tila, jonka valinnassa neliöiden lisäksi painoivat parkkipaikat ja sijainti lähellä keskustaa.

– Yksityiselle hammaslääkäriasemalle tuntuu olevan aika kova tarve, koska julkinen puoli ei tahdo vetää niin, että se pystyisi palvelemaan kaikkia alueen asukkaita. Palvelulle oli sekä markkinarako että tarvetta, Rauhala kertoo.

Suun tulehduksista monenlaista riesaa

Rauhalan mukaan valtaosa suomalaisista osaa hoitaa hampaitaan.

– Mutta sitten on muutama kymmenen prosenttia, joilla homma on hakusessa ja hoidon tarvetta on paljon. Kun sokeria kuluu paljon, tulee myös elintasosairauksia. Jotkut vannovat pesevänsä hampaat päivittäin, mutta se ei silti oikein näytä siltä. Silloin tarvitaan kädestä pitäen ohjaamista, jota varsinkin suuhygienistit osaavat tehdä.

Rauhalan mukaan hammaspesu onnistuu yhtä hyvin perinteisellä hammasharjalla kuin sähköharjallakin.

– Itse olen manuaaliharjan kannattaja, ja sähköharja seisoo kaapissa. Molemmilla saa aikaan puhdasta, kun homman hoitaa säntillisesti.

Hammastarkastuksessa Rauhala suosittelee käymään kerran vuodessa.

– Suusta liikkeelle lähtevät tulehdukset voivat aiheuttaa monenlaista riesaa. Sen takia hampaat kannattaa tarkistuttaa ja röntgenkuvata riittävän usein. Silloin voi säästyä paljolta. Pitkäaikainen hoitosuhde on myös a ja o. Potilas pääsee vähemmällä, kun hoitohistoria löytyy, eikä aina lähdetä liikkeelle nollista.

Jotkut muistavat menneiltä vuosikymmeniltä vinkuvat hammaslääkäriporat ja kivuliaat kokemukset, jotka aiheuttavat vieläkin hammaslääkäripelkoa. Rauhalan mukaan sekä välineistö että potilaan kohtaaminen ovat nykyisin toista.

– Ennen vanhaan hammaslääkäri oli auktoriteetti ja hommat tehtiin potilaan tunteista viis veisaten, mutta toki silloinkin oli eroja. Nykyisin psykologiaa on pelissä enemmän ja mietitään, miten potilas kohdataan ja miten työ hoidetaan mahdollisimman ripeästi ja kivuttomasti, Rauhala sanoo.