Toijalan Pallo -49 Killan ystävät kokoontuivat puheenjohtaja Tapio Pajuojan johdolla juhlimaan killan 20-vuotista taivalta Toijalan Sampolaan 2. syyskuuta.
Samassa talossa perustettiin vuonna 1949 Toijalan Pallo -49, jonka ainoa elossa oleva perustajajäsen Reijo Pajuoja oli juhlien kunniavieras. Nyt 90-vuotias Pajuoja johti rehtorina vuosikymmenet Myllykosken yhteiskoulua Kymenlaaksossa.
Puolet jäsenistä Toijalan ulkopuolelta
Tapio Pajuoja on toiminut ”tiktaattorinamme” alusta alkaen. Hänen johdollaan killasta kehittyi Palloliiton palkitsema yhdistys. Airi-rouva on varmasti kuullut kotona Lintumaalla kaiken hevosista ja killasta.
Killan kivijalka on tukevasti Toijalassa, mutta yli puolet jäsenistä on muualta Suomesta.
Valkeakosken Hakan Jussi Peltonen juhli rouvansa Kyllikin kanssa. Neljä kertaa Suomen parhaaksi pelaajaksi valittu Jussi valmensi Toijala Palloa 1974.
Maan parhaaksi jalkapalloilijaksi 1966 valittu Matti Mäkelä pestattiin 1976 Topan pelaaja-valmentajaksi.
Kalevi ”Kille” Nupponen oli luomassa ex-huippupelaajana pohjaa, jolta Teuvo Arvola johti Topan kakkosdivisioonaan.
Luottamusta ei koskaan petetä
Ketä muita näenkään? Tuolla istuu Pena Laurila, joka oli porukan huoltaja ja lääkäri. Konduktööri Pena asui radan vieressä, ja matkustajat saivat ihailla junan ikkunasta narulla kuivuvia satoja pelipaitoja.
Markku eli ”Kuuke” Laajoki oli taitava peluri, jolle pelipaita ei koskaan kostunut turhasta hiestä.
Jonne Mäkelä oli niin lahjakas ja tyylikäs pelaaja, että olin aikonut hoitaa hänet nuorten maajoukkueeseen, kun valmensin Topaa 1973.
Jukka Koskinen on pitänyt tunnollisesti killan pöytäkirjoja, ja Seppo ”Kutsa” Vuorisen arkisto on aarre.
Jarmo Kuusisto kertoo killalle Palloliiton tuoreimmat jutut.
Ja onhan tuolla Juhani Merimaa, joka on noussut musiikkimaailman huipulle.
Esa Sandholm valittiin jo 20 vuotta sitten ikuiseksi varapuheenjohtajaksi.
Matti Malo muistetaan nopeana pakkina, joka ampui 1973 Pyynikin kentällä maalipotkun verkkoon. Tosin omaan maaliin.
Rauno ”Kelly” Mokka oli juhlien juontaja. Kelly on Suomen osaavin ydinvoimainsinööri ja Rauman Lukon sielu. Kelly juhli hillitysti puolisonsa Maisa Bergströmin kanssa.
Aimo Kokkola Pälkäneeltä pohjusti lauluin ja vitsein kotoisen ja lämpimän tunnelman.
Näin Tapio Pajuoja kiteytti killan idean: ”Kilta on paikka, missä palaamme nuoruuden päiviin ikään kuin olisimme aina olleet yhdessä. Monella on tarve jutella suruistaan ja iloistaan porukassa, jossa luottamusta ei koskaan petetä”.
Kiltalaiset ja 50 000 saksalaista todistivat Pukin maaleja
Killan yksi perusajatus on tukea nuoria. Kilta perusti 15 vuotta sitten G-mies-kisan, missä viimeksi lauantaina mitattiin nuorten taitoja. Kisa on nimetty Gunnar Valtosen kunniaksi, jonka pojat Ossi, Raimo ja Pertti ovat Toijalan Pallon kasvatteja.
Jouko Nieminen, Jarmo Kuusisto, Seppo ”Kutsa” Vuorinen ja Tapio Pajuoja olivat koonneet historiallisen kuvaesityksen, jossa on seuran kymmeniä pelaajia. Se on kuin testamentti jälkipolville.
Kellariteatterissa Heidi Vaarnan ja Jorma Kairimon ansiosta on ollut Eeles Landströmistä, Raul Reimanista ja Toijalan Pallo -49:stä kertovat näytelmät, joissa kilta on ollut mukana.
Kilta on tehnyt useita matkoja Bremeniin, Müncheniin, Berliinin ja Barcelonaan. Bremenissä majoitumme aina rautatieasemaa vastapäätä olevaan hotelliin, koska toijalalaiset eivät saa unta, jos ei kuule junan ääniä.
Kerran ajoimme Bremenistä Hannoveriin katsomaan Teemu Pukin ensi-iltaa Schalken paidassa. Pukki teki kaksi maalia, 50 000 saksalaista lauloi ”Puuuukkkkiiiii”, ja meillä jokaisella oli päässä killan lippis.
Matti Pitko
Kirjoittaja on Toijalan Pallo -49:n Killan perustajajäsen ja valmentaja.
Juttua on muokattu 20.9. Gunnar Valtosen pojan nimi on Ossi, ei Osmo Valtonen.
