Lapsi on ainutlaatuinen, ja hän on tullut tänne kasvamaan ja lapsen silmin katsomaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus edistää lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa muun muassa työelämään ja opiskeluun.
Varhaiskasvatusta järjestetään ja kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että kaikilla lapsilla on oikeus osallistua yhdessä varhaiskasvatukseen esimerkiksi tuen tarpeista, vammaisuudesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Oikeus Oppia -hanke rakentuu näistä lähtökohdista.
Hanke mahdollistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön kouluttautumisen erityisesti lapsen kolmitasoisen tuen kokonaisuudesta ja pedagogisen keskustelun lisäämisen mahdollistaminen henkilöstön lisäresursoinnin ansiosta. Hanke tarkastelee varhaiskasvatuksen toimintatapoja ja käytänteitä yhtenäistämällä niitä. Nämä tukevat laadukasta varhaiskasvatusta, henkilöstön ja lasten hyvinvointia, toimivaa tiimityötä ja monialaista yhteistyötä. Visiomme Hymyilevä aikuinen – hymyilevä lapsi on yksi hankkeen kulmakivistä. Hyvästä arjesta koostuu hyvä lapsuus.
Oikeus Oppia -hanke mahdollistaa lisäresursoinnin varhaiserityiskasvatukseen ja tuen lasten tarpeisiin, esimerkiksi pienryhmätoimintaan, yksilötyöskentelyyn ja lasten tukitoimien toteuttamiseen.
Varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen oikeus tukeen vahvistui elokuussa 2022, kun varhaiskasvatuslakia uudistettiin. Kolmitasoinen tuki järjestetään pääosin lapsen omassa ryhmässä varhaiskasvatuspäivän aikana. Tuen järjestämisen lähtökohtana ovat lapsen vahvuudet sekä oppimiseen, kehitykseen ja hyvinvointiin liittyvät tarpeet. Tuki rakentuu lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisesta sekä yhteisöllisistä ja oppimisympäristöön liittyvistä ratkaisuista.
Lapsella on nyt oikeus saada varhaiskasvatuksessa laadukkaan perustoiminnan lisäksi yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Jokainen lapsi tarvitsee jossain vaiheessa tukea erilaisten kehitysvaiheiden ja oppimiseen liittyvien haasteiden vuoksi. Myös lapsen temperamentti, persoona, kiinnostuksenkohteet ja historian erilaisuus vaikuttaa tukeen.
Yleinen tuki tarjotaan osana laadukasta peruspedagogiikkaa. Hankkeen puitteissa on luotu muun muassa hyvän yleisen tuen tarkistuslista, mihin on listattu lapsen hyvän päivän rakennuselementtejä.
Kun yleinen tuki ei riitä, lapsi saa tehostettua tukea. Tehostettu tuki on intensiteetiltään voimakkaampaa, yksilöllisempää ja tuki myös muodostuu säännöllisistä ja samanaikaisesti toteutettavista tukimuodoista. Näitä ovat esimerkiksi pienryhmä ja kuvakommunikaatio.
Erityinen tuki on vahvin tuen taso. Kun yleinen tai tehostettu tuki ei riitä, siirrytään erityiseen tukeen, mikä on jatkuvaa, kokoaikaista ja muodostuu useista tuen muodoista ja tukipalveluista. Taustalla on yleensä diagnoosi ja tarve varhaiskasvatuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden palveluihin, kuten puheterapeutti, toimintaterapeutti tai muu asiantuntija.
Kunnat ovat voineet vahvistaa varhaiskasvatuksen lakiuudistuksen toimeenpanoa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella ja avustuksella. Akaan kaupunki sai keväällä 2022 opetus- ja kulttuuriministeriöltä hankeavustusta 341 200 euroa, kaupungin omarahoitusosuuden ollessa 85 300 euroa. Oikeus Oppia -hanke kestää 31.12.2023 saakka.
Oikeus Oppia -hankkeessa on kolme pääteemaa: palvelulupaus, osallisuus ja pienryhmätoiminta. Palvelulupaus pyrkii varhaiskasvatuksen työntekijöiden työhyvinvoinnin lisäämiseen. Toimivalla tiimillä on keskeinen vaikutus tiimin jäsenen, lapsen ja koko työyhteisön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Hyvinvoiva kasvattaja suojelee ja edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. Jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi, kuulluksi, huomioon otetuksi ja ymmärretyksi omana itsenään sekä yhteisön jäsenenä.
Osallisuuden lähtökohtana on lapsen kuulluksi tuleminen. Kasvattajien tukemana lapsi oppii ilmaisemaan näkemyksiään. Aikuisen tärkeänä tehtävänä on ottaa lapsen mielipide huomioon ja ottaa lapsi mukaan päätöksentekoon.
Pienryhmätoiminnalla tarkoitetaan sitä, että lähtökohtaisesti kaikki toiminta lasten kanssa toteutetaan varsinaista ryhmäkokoa pienemmissä ryhmissä varhaiskasvatuspäivän ajan. Tämä merkitsee hyvin suunniteltua päivän rytmittämistä ja lapsituntemusta. Pienryhmässä lapsella on parempi mahdollisuus yksilölliseen oppimiseen, vahvempaan vuorovaikutukseen aikuisen kanssa, hiljaisempien lasten mielipiteiden mahdollistamiseen, lasten toiminnan suunnitelmalliseen havainnointiin ja dokumentointiin ja syvennettyyn yhteistyöhön vanhempien kanssa. Pienryhmässä on myös kiireettömämpää ja rauhallisempaa ja mahdollistaa lapselle leikkirauha ja kaverisuhteiden solmiminen.
Hankekoordinaattorina haluan korostaa tosiasiaa, ettei yksikään lapsi käyttäydy tahallaan haastavasti. Haastavan käyttäytymisen taustalla on ihan aina jokin looginen syy. Yleensä syy on se, ettei lapsella ole vielä muutakaan tapaa toimia kuormittavassa tilanteessa. Lapsen sosiaalisemotionaaliset taidot eivät ole kehittyneet riittävästi, jotta lapsi voisi ratkaista haastavan tilanteen aikuisen näkökulmasta rakentavalla tavalla. Ratkaisevaa on myös se, millainen näkökulma aikuisella on. Vaadinko esimerkiksi lasta istumaan hiljaa penkillä muiden lasten kanssa, vaikka lapsi tuntisi ahtauden rasittavana ja siksi käyttäytyy häiritsevästi?
Aikuinen on lapselle aina peili. Tapa, jolla aikuinen katsoo tai koskettaa lasta ja tapa, millä aikuinen juttelee lapselle, määrittää lapselle sitä, millainen hän on. Sosiaalisemotionaalisia taitoja lapsi oppii suoraan aikuisen esimerkistä.
Oikeus Oppia -hankkeessa pääpaino on yleisessä ja tehostetussa tuessa. Varhaiskasvatuksessa kasvattajilla on ammattitaitoa havaita ja huomioida tehostettua tukea tarvitseva lapsi ja aloittaa tukitoimet välittömästi. Avoin ja luottamuksellinen yhteistyö huoltajien kanssa on tae lapsen tuen vaikuttavuudelle.
Hankkeen aikana on myös mahdollista kyseenalaistaa ja ravistella käytänteitä ja kokeilla uusia toimintamuotoja, kuten resurssiopettajat.
Anneli Säteri
Hankekoordinaattori
Oikeus Oppia -hanke
