Ihan pihalla

22.05.2014 23:00

Kädessäsi on paikallislehti Akaan Seudun perinteinen kesälehti Heili. Tämän lehden kanssa saa olla luvallisesti ”ihan pihalla”, sillä niin olemme mekin olleet tätä lehteä tehtäessä. Olemme katselleet meitä uusin silmin ja näytämme tässä lehdessä hyvin arkitestikin sen, että meistä akaalaista on moneksi.

Täällä suunnitellaan suuria, tulevaa elämää ja ammattia, ja mikä on näin tehdessä kun on sellainen historia niin kuin Akaalla on. Rajoja on rikottu ennenkin, rohkeutta yrittämiseen löytyy tänäkin päivänä. Tulemme jostakin ja olemme aina matkalla johonkin.

22pääkirjoitus-1

Hämäläisistä sanotaan, että heidän on vaikea kehua itseään. Mieluimmin ollaan tekemättä asiasta numeroa. Pohjalaista uhoa tai savolaista johtamista taas on vaikea pitää piilossa. Välissä häärivät nyytteineen karjalaiset, jotka pärjäävät jopa kiven kanssa, niin kuin Väinö Linnan alikersantti Rokka, joka sopeutui nukkumaan teltassa selän allaan pieni kivi, vaikka sinänsä olisi kivi saanut muuallakin olla, Rokka ei. Itsenäisiä ihmisiähän me haluamme olla ja maakunnalliset luonteemme – heimojen ominaisuudet – vain vahvistavat meitä. Akaa ei tosin ole enää pitkään aikaan ollut hämäläisten etuoikeus. Sen on taannut keskeinen sijaintimme ja hyvät yhteytemme.

Juuristaan pitää olla ylpeä, samoin kotiseudusta. Miksi rehellisen ylpeyden osoittaminen on täällä niin vaikeaa? Ei menestymisessä ole mitään kadehdittavaa. Asiat ovat täällä hyvin, mutta ajatellaanpas toisin. Yhtään päivää ei ole viime kuukausina mennyt, ettei kuulisi uutisia ihmisten kärsimyksistä. Sotia, tulvia, tauteja, nälänhätää, vangitsemisia, kidutuksia, murhia ja itsemurhia. Useimmiten väkivallan kohteina ovat lapset ja naiset. Kun kysytään miksi, katseet kääntyvät miehiin. Suomessa, Etelä-Pirkanmaalla ja Akaassa moni asia on kunnossa. Täällä koululaisella on aina taskurahaa tai ainakin puhelin jolla sitä voi vanhemmilta ruinata. Näin se vain menee, ja siitäkään ei osata olla kiitollisia.

Etelä-Pirkanmaan ja Akaa ovat kaiken keskellä. Rata tuli Akaaseen ja 1876. Täällä juhlittiin hiljattain edesmenneen professori Pekka Suvannon kirjoittaman Akaan historian toisen osan mukaan kolmea rautatieyhteyttä voimallisesti. Näinkin siis voidaan ajatella, täältä on rautatieyhteys kolmeen paikkaa. Juna ei menekään ohi, vaan mahdollista Akaasta lähdön ja tänne tulon kolmesta suunnasta. Vuosisadassa olemme saaneet tänne myös moottoritien. Liikenneväylät mahdollistavat kehityksen ja on pelkästään meistä itsestämme kiinni, mitä tulevaisuudeltamme haluamme. Tässä toiminnassa liika kiltteys ja vaatimattomuus ovat vaaraksi. Nuku rauhassa, kilpailijasi valvovat puolestasi!

Kirjailija Joel Lehtonen mielletään hersyvien savolaistarinoidensa vuoksi Savon sulttaaniksi. Ja kieltämättä kesäisen Savonlinnan aamujen kuvaukset nautinnollisia ovatkin. Mutta kirjailijallapa on ollut täällä oma saari, jonne vetäytyä nautiskelemaan ja vieraita kestitsemään. Ei tarkkaan tiedetä, kuinka paljon tämän ajan taiteilijoita ja vaikuttajia kesiään seudullamme viettää, mutta paljon heitä on. Siksi lähellä tämä kaikkea on. Vaatisiko paljon nostella täällä kesäänsä viettävät taiteilijat esiin ja tehdä kulttuuria? Nythän meillä on tällaiselle toiminnalle oiva paikkakin, akustiikaltaan loistava Kylmäkosken kirkko.

Ihan pihalla. Kyllä, mutta jos ei melusta pidä, voi mennä Kirveslammelle vaeltamaan. Jos taas vesistömme kutsuvat enemmän, reitit ovat selvät. Sehän tässä seudussa parhainta onkin, että ihan lähellä on monta mahdollisuutta viettää aikaa ja ajatella. Ajatteleminen ei vain tälle ajalle ole ominaista, päätöksien pitäisi mieluimmin syntyä tässä ja nyt – ja silti ollaan myöhässä. Miten paljon meiltä oikein halutaan? Akaaseen syntyy vuosittain kymmeniä pienyrityksiä. Oman yrityksen perustaja – vaikka vain yksin yrittäjäksi lähtevä – on ajatellut tulevaisuuttaan paljon ja monelta kantilta. Yrittäjä uskaltaa ottaa riskin.

Suomen pitkä sota-aika on sisällä tavalla tai toisella jokaisessa meistä. Yhä vähemmän joukossamme on heitä, jotka kokivat sodan kauhut itse. Muistoja on myös sodan nähneillä lapsilla. Muistoja on myös sotilaiden lapsilla ja lapsenlapsilla. Muistot on tarkoitettu muisteltaviksi, tarinat kerrottaviksi. Tuntuu usein, että Toijalan rautatieasema olisi ollut sotatoimialuetta. Tästä ovat menneet kuljetukset rintamille, tänne ovat tulleet evakot, vangit ja vainajat – haavoittuneetkin. Toijalassa tiedetään, mitä sota on. Ja tästäkin nähdään, että rautatie on elämänlanka.

Paikallislehti on tutkitusti vahva vaikuttaja. Tämän sanominen on varsinkin tänä aikana vaarallista. Toiminnallamme on kieltämättä haasteita, joista vähäisin ei ole postin kannon viimeaikaiset vaikeudet. Paikallislehteäkin tekee iso joukko ja jakelu on elämänlankamme. Paikallislehti on kuitenkin edelleen aina läsnä, sen tekijät on otettavissa kiinni, lehdellä on silmät ja korvat. Jo 98-vuotias paikallislehti Akaan Seutu haluaa olla ennen kaikkea läsnä. Tavataan markkinoilla ja kaikissa Akaan kesätapahtumissa. Ottakaa hihasta kiinni!

Lempeitä kesätuulia!

 Juha Kosonen

Akaan Seudun päätoimittaja