Nettihuijaus voi tapahtua kenelle tahansa – ja tapahtuukin. Rikosuhripäivystyksen (RIKU) verkkosivut kertovat nettihuijausten määrän kasvavan jatkuvasti. Vuonna 2022 suomalaiset menettivät yksin pankkien tietoon tulleissa digihuijauksissa 32,4 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 alkupuoliskolla huijareiden vauhti tuntuu kiihtyneen ja vedätysten laatu parantuneen. Peräti 54 prosenttia suomalaisista kokeekin kalasteluviestien ja huijaussoittojen lisääntyneen.
MySafety Oy:n vuonna 2023 julkaistun Iro Research Oy:n toteuttaman tutkimuksen mukaan 81 prosenttia suomalaisista on saanut kalasteluviestejä tai huijaussoittoja. Identiteettivarkausyrityksen uhriksi on joutunut jo joka kymmenes suomalainen.
Kuluva kesä on ollut tavallista vilkkaampaa aikaa myös OP Etelä-Pirkanmaan toimialueella. Tiedossamme on useita myös poliisin ja/tai OP Ryhmän verkkoturvallisuuden ja rahanpesun ehkäisyn yksiköiden toiminnan kohteena olevia huijauksia. Yksin näissä puhutaan useiden miljoonien rikoshyödyistä. Huijaukset ovatkin muuttuneet vuosi vuodelta ammattimaisemmiksi ja yhä useampi meistä on langennut tai tulee lankeamaan niihin.
Moni uskoo silti nettihuijausten olevan auervaara-tyylisiä rakkaushuijauksia, kirjeitä kaukaisten maiden prinsseiltä/prinsessoilta, posti/DHL-viestejä, verkon kauppapaikkojen Muumimuki-huijauksia tai muuta ”En MINÄ tuohon menisi” -kategoriaa. Voin vakuuttaa, ettei näin enää ole.
Suurin osa meistä tulee verkossa huijatuksi seuraavan vuosikymmenen kuluessa, ellemme murra verkkohuijauksiin liittyviä harhaluuloja, lisää tiedotusta ja tehosta vertaistukea. Digihuijausten ympärillä vellova häpeän ja itsesyytösten kehä estää uhreja etsimästä aktiivisesti apua ja vaikeuttaa rikosten selvittämistä.
Samaan aikaan sijoitushuijausten uutena muotona näkyvät muun muassa kryptovaluuttoihin liittyvät vedätykset, joissa on samoja suositteluverkoston piirteitä kuin Wincapitassa aikanaan. Mikäli ystäväsi, tuttavasi tai sukulaisesi kertoo sinulle sijoittaneensa krypto- tai verkkovaluuttoihin, ja huomaat yllättyväsi hänen osaamisestaan ja saavutetun tuoton/voiton määrästä, saattaisi olla aihetta kysellä vähän tarkemmin.
Mikäli henkilö ei osaa kertoa, mitä virtuaalivaluuttalompakkoa hän käyttää, tai miten hän kotiuttaa kryptovaluuttapörssin voittoja, on syytä varmistaa, ettei läheisesi ole joutunut sijoitushuijauksen uhriksi.
Varo, varmista ja varoita on viranomaisten ja yritysten yhteiskampanja, jossa ovat mukana Finanssiala ry, Poliisi, Kuluttajaliitto, Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus, Kela, Digi- ja väestötietovirasto, Telia, Microsoft ja valtaosa kotimaisesta pankkisektorista.
Kampanjan tavoitteena on estää digihuijauksia kasvattamalla suomalaisten tietämystä ilmiöstä ja siltä suojautumisesta. Kampanjan aihetunniste on #VaroVarmistaVaroita ja muistisääntö:
Varo viestejä ja muita yllättäviä yhteydenottoja, jotka kehottavat sinua toimimaan tai jotka sisältävät linkkejä.
Varmista, että yhteydenotot tulevat oikeasti sieltä, mistä ne vaikuttavat tulevan. Kirjaudu palveluihin turvallista reittiä pitkin: kirjoita palvelun suora osoite selaimen osoiteriville tai siirry palveluun tallentamasi kirjanmerkin/suosikkilistauksen kautta. Älä käytä hakukoneiden tarjoamia linkkejä. Jos palvelua voi käyttää sitä varten tehdyn sovelluksen avulla, käytä sitä.
Varoita huijauksista myös muita: läheisiä, tuttuja ja työkavereita.
Kerro avoimesti läheisillesi, että olet joutunut huijauksen uhriksi. Häpeä ei kuulu sinun kannettavaksesi vaan tekijän. Auta hänen kiinni saamisessaan – tee rikosilmoitus poliisille. Ilmoita huijauksista myös Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen ja omaan pankkiisi, jotta mahdolliset lisävahingot voidaan ehkäistä.
Huijaritonta kesää toivottaen
Tuomo Smått
varatuomari ja pankin setä, joka vastaa Etelä-Pirkanmaan OP:ssa rahanpesun ehkäisystä ja verkkoturvallisen asioinnin edistämisestä.
