Vuonna 1959 Ypäjän hevossiittolassa syntyneen Pauli Luoman elämässä ravihevoset ovat olleet mukana alusta alkaen. Kesällä 64 vuotta täyttävä Luoma saa hevosten kasvattamiseen paljon lisää aikaa, kun Kari, Markku ja Pauli Luoman omistama rauta- ja maatalouskauppa Veljekset Luoma lopettaa toimintansa vuoden 2023 lopussa. Tämä kesä mennään siis hevosharrastuksessa vielä kaupan asettamien aikataulujen mukaan. Pauli Luoma on kuitenkin jo asettanut katseensa tulevaisuuteen.
– Olen hankkinut kaksi kovasukuista varsaa. Ne ovat nyt kaksivuotiaita, eli niillä ensi kesään sitten tähtäillään, Luoma valottaa.
Varsojen lisäksi Luoma omistaa kaksi jo kilpailevaa hevosta, Akaan Seudun urheilusivultakin tutun Kultapostin sekä Margarita Lucan. Varsojen nimet ovat Markin Star ja Amazing Garde.
– Kultaposti on menestynyt mukavasti ja se on ollut mukava kilpahevonen, Luoma kuvailee tallinsa tähteä.
Odotukset ovat kovat
Margarita Luca ei ole vielä täysikasvuinen, mikä voi olla osasyynä siihen, että hevosen tulokset eivät ole ainakaan vielä uutiskynnystä ylittäneet. Jo nyt suurikokoiseksi varttunut hevonen jatkaa yhä kasvuaan.
– Se on vähän kuin kasvava lapsi. Se on lapsellinen ja voi olla kömpelökin, kun elimistö ei pysy mukana siinä kasvussa. Yleensä hitaasti kypsyvät antavat paremmin ulos vanhana, Luoma kuvailee.
Toistaiseksi Luoman tarkoitus ei ole hankkia uusia varsoja, vaan näiden neljän hevosen kyvyt selvitetään ensin. Luoman mukaan kaikkien neljän hevosen sukutausta on erittäin kovatasoinen, joten niiltä on myös lupa odottaa hyviä suorituksia. Vaikka odotuksia on, uhkiakin löytyy. Ravihevosen ura voi olla äkkiä ohi.
– Se on yksi sekunti, kun joku napsahtaa tuolla tarhassa poikki ja se on sitten siinä. Jos kyseessä on tamma, sitä voidaan käyttää siitokseen. Jos kyseessä on ori, näyttöjen pitää olla ihan jumalattomia, että hevonen kävisi siitoskäyttöön, Luoma sanoo.
Vaikka ravihevosen ura loppuisi, elämä kuitenkin yleensä jatkuu.
– Sellaiset hevoset hukataan harrastekäyttöön tai johonkin muuhun, Luoma tietää.
Kiire jää taakse
Kun Veljekset Luoma sulkee vuoden lopuksi ovensa, veljeksille jää vielä vuokrakiinteistöt, joista huolehtimisessa riittää työtä. Aikaa hevosten kanssa toimimiseen tulee kuitenkin löytymään aivan uudella tavalla. Tehtäviensä määrää Luoma ei aio lisätä, mutta aikatauluista tulee entistä miellyttävämpiä.
– Pystyy enempi paneutumaan, olen ollut tähän saakka kuusi päivää viikossa töissä. Ainahan se tuppaa illalla lyömään kiireeksi, kun täytyy ruveta valmentamaan. Jatkossa pystyy suunnittelemaankin eri tavalla, Luoma visioi.
Jatkossa illat ovat vapaampia, kun hevosten kanssa ehtii toimia päiväsaikaan. Tähän saakka osan vuodesta on pitänyt harrastaa hevosia pimeässä. Myös kisoihin paikan päälle menemiseen on enemmän aikaa ja kisoihinkin ehkä voidaan lähteä ilman kiirettä.
– Nyt tulee aina siinäkin vaiheessa kiire, kun miehityskin on pieni. Varmaan tämä muutos stressiäkin vähentää, Luoma toivoo.
Luoman aikuiset lapset ovat juuri perustaneet yhteisen yrityksen eivätkö ole mukana hevoshommissa.
– Ovat sitäkin koko elämänsä seuranneet samoin kuin kaupan pitoa, eivätkä ole kiinnostuneet kummastakaan, Luoma nauraa.
Menestys ennustaa lyhyttä uraa
Se, aikooko Luoma vielä hankkia uusia hevosia, riippuu nykyisten hevosten kehityksestä. Jos nykyiset hevoset kehittyvät, niiden kanssa jatketaan pitkään.
– Jos eivät kehity, on turha hakata päätä seinään ja hevoset täytyy vaihtaa. Hevoshommia en lopeta niin kauan kun mieli pysyy virkeänä ja muuten olen terveenä, Luoma toteaa.
Se, miten pitkään nykyisten hevosten ura jatkuu, riippuu siitä, mille tasolle ne nousevat. Mitä korkeammalle tasolle hevonen nousee, sitä suuremmaksi nousee vammautumisen riski. Hyvä menestys voi siis ennustaa lyhyttä uraa. Luomaa ei haittaisi yhtään, jos nykyiset hevoset nousisivat kirkkaimpaan kärkeen.
– Mutta välineurheiluahan tämä on. Jos et satu saamaan lahjakasta varsaa, niin ei tule mitään, ei sitä pysty tekemään. Siksi olen näihin varsoihin nyt satsannutkin, ne ovat niin kovista aineista, Luoma kuvaa.
Lähtökohdat ovat hyvät. Esimerkiksi Marking Starin isän jälkeläiset ovat juosseet Euroopassa noin 700 000 euroa.
– Niitä jälkeläisiähän on siis paljon, ei yksi hevonen ole niitä rahoja juossut. Mutta periyttäjiä pitää katsoa, isommat mahdollisuudet niillä on pärjätä, Luoma tietää.
Edulliset varsat
Vaikka perintötekijät ovat hyvät, ei Luoma ole kuitenkaan maksanut varsoista paljon. Ne olivat edullisia, koska molemmilla oli jonkinasteisia käytöshäiriöitä. Toisin kuin hevosen perintötekijöihin, sen käytökseen voi vaikuttaa. Hevosta pitää kohdella hyvin ja olla kaveri sen kanssa.
– Ammattitallit eivät rupea ollenkaan tekemisiin hevosten kanssa, joilla on ongelmia. Ne pannan heti pois, ja silloinhan on meikäläisellä sauma. Kultapostillakaan ei ammattikuljettajat suostuneet enää ajamaan, Luoma kertoo.
Monesti vika ei ole eläimessä vaan olosuhteissa.
– Kun ne tuo rauhalliseen maaseututalliin, ne rauhoittuvat heti. Täällä saa myös olla yöt rauhassa, Luoma tietää.
Ammattitalleilla saattaa olla useita kymmeniä hevosia ja kisoista saavutaan kotitallilla usein keskellä yötäkin. Se herättää hevoset, ja ne hermostuvat.
– Hevonen on arka saaliseläin, joka on syntynyt tuuliselle arolle elämään. Sitä täytyy nätisti kohdella, ei niitä kovuudella saa toimimaan, Luoma tietää.
Pauli Luoman talli pyörii kahden hengen voimin. Luoman puoliso tekee tallihommia, Luoma itse käy kesken päivää ruokkimassa hevoset. Illalla treenataan.
– Tässä on vieressä tuo 2,1 kilometriä pitkä vanha ratapohja. Siitä täytyy kaupungin päättäjiä kiittää, että saamme sitä käyttää. Tosin olemme varmaan ainoa urheilutoimija, joka pitää itse omat harrastustilansa kunnossa. Talvella kierretään lisäksi näitä ympäristön pikkuteitä, eli paikka on tosi hyvä hevosille, ihan ihannepaikka, Luoma toteaa.
Valmennus muuttunut järkevämmäksi
Pauli Luoma vaihtaa tiiviisti ajatuksia hevosten valmennuksesta muiden raviharrastajien kuten Markku Niemisen ja Timo Leivon kanssa. Uusia tuulia tulee sitä mukaan, kun joku ravipiireissä menestyvä kertoo oman menestyksensä taustoista.
– Silloin koitetaan nuuskia, jos joku menestyjä kertoo avoimesti, mitä hän on tehnyt. Valmennus on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana aika erilaiseksi. Ennen ajettiin paljon enemmän ja pidempiä matkoja. Nyt ajetaan kaksi kertaa viikossa neljästä seitsemään vetoa, riippuen hevosen kunnosta ja muusta, Luoma kertoo.
Luoman mielestä asiat ovat kehittyneet järkevämpään suuntaan. Muutos on hevosen ja valmentajan etu.
– Hevosia ei ajeta loppuun. Ne ovat iloisempia, virkeämpiä ja lähtevät mieluusti lenkille. Se on totta kai valmentajallekin mukavampi, kun hevonen odottaa portilla, että lähdetäänkö, Luoma päättää.
