Seurasin ilahtuneena, kuinka Akaan seurakunta ilmoitti järjestävänsä sateenkaarimessun osana Akaa Pride -tapahtumaa. Iloitsin, kuinka ajat ovat muuttuneet muutamassa vuodessa; ehkä vihdoin on koittanut aika, jolloin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat voivat olla täysivaltaisia yhteiskunnan jäseniä myös pienellä paikkakunnalla.
Ehkä akaalaisen seksuaali- tai sukupuolivähemmistön edustajan ei tarvitse enää pysytellä visusti kaapissa, kuunnella törkyä käytävillä tai ottaa nyrkistä naamaan grillin kulmalla ja vain toivoa, että joku kaunis päivä pääsee muuttamaan pois vehreämmille niityille.
Iloni vaihtui kuitenkin nopeasti tyrmistymiseen. Ajat eivät olleetkaan muuttuneet, vaan vieläkin Akaassa vastustetaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen toivottamista tervetulleeksi kirkkoon. Vieläkin akaalaiset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajat joutuvat pysymään poissa näkyviltä.
Kaikki tämä, koska edelleen löytyy heitä, joiden mielestä on täysin hyväksyttävää polkea muita ihmisiä maanrakoon ja tuomita lähimmäisiä alimpaan helvettiin, koska ovat sattuneet syntymään seksuaalivähemmistöön tai väärään kehoon.
Pride-liike sai alkunsa 1960-luvun lopulla, kun Yhdysvaltain seksuaalivähemmistöt kyllästyivät elämään piilossa yhteiskunnan katseilta, kyllästyivät yhteiskunnan asenteisiin nähdä heidät sairaina tai jopa lainvastaisina. Pian liike levisi ympäri maailmaa ja sama ajatus säilyi: aikuisten ihmisten välinen rakkaus ei koskaan ole sairasta tai laitonta; jokaisella yksilöllä tulee olla oikeus olla juuri sitä, millaiseksi on syntynyt. Ilmeisesti ajatus on edelleen liian radikaali. Ilmeisesti rakkauden ei voi ajatella kuuluvan kaikille. Ilmeisesti jokaisen ihmisen tulee mahtua samaan muottiin.
Väite siitä, että Pride-liikkeen takana ei olisi ”vain” tasa-arvon edistäminen, vaan ideologia, pitää paikkaansa. Ideologia, eli yhteisön muodostama aaterakennelma, tarkoittaa tässä yhteydessä nimenomaan ihmisoikeuksien saamista jokaiselle; oikeutta rakastaa, oikeutta olla juuri oma itsensä vailla pelkoa syrjinnästä tai jopa väkivallasta.
Yhtä lailla ideologiaa on se, ettei näiden ajatusten takana ole valmis seisomaan. Yhtä lailla on ideologiaa vastustaa Pride-liikkeen tavoitteita. Yhtä lailla on ideologiaa todeta, ettei kirkon kuulu avata oviaan sateenkaarimessulle.
Vesa Kivisen ja Seija Kinnarin oikaisuvaatimuksessa Akaan seurakunnan kirkkoneuvostolle todetaan seuraavasti: ”Kristittyinä ymmärrämme, että nämä arvot eivät todellakaan ole Jeesuksen opettamia arvoja.” Uskallan olla eri mieltä. Nimenomaan oikeus rakastaa ja olla rakastettu ovat Jeesuksen opetuksien ydintä.
Jeesus ei tuominnut yhtäkään homoseksuaalia tai transsukupuolista vaan toivotti jokaisen mukaansa juuri omana itsenään. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjinnällä ja halveksunnalla ei ole mitään tekemistä Jeesuksen tai Raamatun kanssa, vaan kyse on ainoastaan siitä, että ei ole valmis tunnustamaan ihmisyyttä muille kuin itselleen ja omanlaisilleen.
Toki Raamattu puhuu ”homoseksuaalisuudesta” rankoinkin sanankääntein: Jos mies makaa miehen kanssa niin kuin naisen kanssa maataan; miehissä on syttynyt himo toisiinsa. Mikäli tässä ovat perusteenne, suosittelen pohtimaan, onko heteroseksuaalisuuskin ainoastaan seksiä ja himoa. Suosittelen myös pohtimaan, miksi näin on Raamattuun kirjoitettu.
Vanhan testamentin viittaukset eivät kerro kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen rakastavasta suhteesta, ne kertovat vallan käytöstä. Juutalainen historiankirjoitus ei tunne yhtäkään tapausta, joissa miehiä olisi kivitetty, koska näillä on ollut suhde keskenään – sen sijaan kristityt kyllä ovat kivittäneet läpi vuosituhansien.
Mitä tulee Roomalaiskirjeen viittaukseen, suosittelen kääntämään sivua ja lukemaan, kuinka Paavali tuomitsee aivan jokaisen yhtä syntiseksi kuin ”homonkin”. Ylipäätään Roomalaiskirje ei tuomitse kahden aikuisen miehen välistä rakkaussuhdetta vaan osoittaa jokaisen tarvitsevan yhtä paljon Kristusta.
Kehottaisinkin jokaista seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä vastustavaa menemään itseensä ja pohtimaan toden teolla, kuka tässä maassa tai maailmassa todella on syrjitty.
Monestiko olet cis-sukupuolisena heterona joutunut peittelemään omaa sukupuoltasi tai seksuaalista suuntautumistasi? Tiedätkö miltä tuntuu, kun et voi pitää puolisoasi edes kädestä julkisella paikalla ilman, että sinuun kohdistuu välitöntä uhkaa tai häirintää? Milloin viimeksi sait turpaasi, koska muille kävi ilmi, että olet hetero? Missä turistikohteessa pelkäsit saavasi kuolemantuomion, jos paljastuisi, että olet hetero?
Petja Kopperoinen
Evankelis-luterilaisen kirkon pappi
Homo
