Kun säveltäjä-laulaja Irwin Goodman päästeli ilmoille protestilaulujaan, Yleisradio laittoi niitä sitä myöten soittokieltoon. Goodmanin yhteiskuntaa arvostelevat kappaleet upposivat kansaan kuin häkä. Suuri yleisö arvosti niin kansantaiteilijaa kuin hänen musiikkiansa. Suomen Kesäteatteri esittää parhaillaan Antti Hammarbergin värikkäästä elämästä ammentavaa näytelmää Apianniemen kesäteatterissa Valkeakoskella. Haistakaa paska koko valtiovalta -riimitys on jälleen ajankohtainen.
Mielenkiintoista! Torstaisessa ensi-illassa tapasin ihmisiä, jotka kertoivat Irwinin protestilaulun olevan nyt hädänhuuto hallitustunnustelija Petteri Orvon läjäämälle kokoomuksen, perussuomalaisten, rkp:n ja kristillisdemokraattien hallitukselle. Eikä tarvinnut kuin vaihtaa väliajalla paikkaa, niin kuuloetäisyydellä oli naisia ja miehiä, joiden mielestä Haistakaa paska koko valtiovalta on jäähyväisbiisi pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitukselle: demareille, keskustalaisille, vasemmistoliittolaisille, vihreille sekä ruotsalaisille.
Niin monta mieltä kuin miestäkin. Irwinin räväkkä laulu saa vastakaikua vielä Herran armon vuonna 2023 suuntaansa etsivässä Suomessa. Ajassamme ei ole yhtään artistia, joka paketoisi kansalaisten tuntoja poliitikkoja ja politiikkaa kohtaan.
Irwinin biiseillä on jälleen kuulijansa. Meni rahahommat pieleen, Arvon mekin ansaitsemme, Työmiehen lauantai, Viina vapaaks, Ei tippa tapa, Tule tule raha ja Eletään vaan vaikka piruuttaan kuvaavat monien ihmisten ajatuksia ja tunnelmia.
Paavilaisen resepti toimii
Suomen Kesäteatterilla on vuosien saatossa hioutunut malli, jolla se rakentaa kokoillan esityksen valitun artistin elämäkerran pohjalta. Suuri yleisö tykkää käsikirjoittaja-ohjaaja Heikki Paavilaisen luomuksista. Kriitikot nyrpistelevät tavallisesti nenäänsä.
Tapsan tahdeissa Nokialla jaetaan vuosittain Iskelmä-Finlandia. Moni pitää myös Suomen Kesäteatterin kulloistakin ohjelmavalintaa arvokkaana huomionarvoituksena valitun esityksen kohteelle.
Suomen Kesäteatteri tekee tänä suvena kunniaa Antti Hammarbergille (1943-1991) eli laulaja-säveltäjä Irwin Goodmanille. Syyskuun 14. päivänä tulee kuluneeksi 80 vuotta Hammarbergin syntymästä. Valinta on erittäin ajankohtainen.
Käsikirjoittaja-ohjaaja Heikki Paavilainen on tehnyt kiitettävän linjauksen, kun hän kuljettaa esityksessä rinnakkain Anttia ja Irwiniä. Ratkaisun ansiosta Antin vanhemmat, ystävät, puolisot sekä lapset marssitetaan kunniakkaasti näyttämölle.
Irwin Goodman oli taiteilijana huippulahjakas näkijä ja tekijä. Hänen laulunsa myötäilivät intensiivisesti aikaa. Ne ovat merkittäviä ajankuvia. Irwin on tehnyt – säveltänyt, osin sanoittanut ja levyttänyt – noin 300 kappaletta.
Irwin-näytelmän keskiössä on Antin pitkäaikainen ystävä Vexi Salmi. Esitys ansaitseekin kiitoksen tavasta, jolla se tekee ystävyyden näkyväksi. Kun taas me nykyajan minä-minä-ihmiset vongumme kiihkeästi yksityisyyden perään.
Perhe saa vahvan osansa: Antin äiti, molemmat vaimot sekä lapset saavat arvoisensa huomion. Ohjaaja kristallisoi Antin sydämellisyyttä ja vahvoja sosiaalisia taitoja.
Heikki Paavilainen ansaitsee tunnustuksen siitä, ettei hän käsikirjoittajana eikä ohjaajana ryve Antin henkilökohtaisissa ongelmissa, kuten alkoholinkäytössä. Realiteetit tulevat esille, mutta ne eivät saa kohtuuttoman suurta huomiota. Antti on ollut äitinsä silmäterä, ystäviensä arvostama luottomies, vaimojensa kunnioittama aviomies ja lapsiensa rakastama isä. Irwin eli yleisölleen. Taiteilijana hän oli kansan syvien rivien tulkki.
Joni Leponiemi loistaa tulkitsijana
Antti Hammarberg alias Irwin Goodman oli moni-ilmeinen persoona. Sellaisen miehen jalanjäljissä kulkeminen ei ole helppo tehtävä. Nimiroolin tekevä Joni Leponiemi on selvästi tehnyt itselleen selväksi, ettei hän matki matkimalla sen enempää Anttia kuin Irwiniäkään.
Leponiemi on Irwinin laajan musiikkiperinnön taitava tulkitsija. Konstailemattomuus osoittautuu toimivaksi tehokeinoksi.
Äidillä on keskeinen sija koko esityksen ajan. Ushma Olava äitinä elää luontevasti poikansa rinnalla tämän lapsuudesta aikuisuuteen. Kohokohtana on herkistävä Irwinin tekemä laulu äidilleen: ”Äiti. Tämä päivä on sinun. Yksi päivä vuodessa vain. Nämä halvat kukkaset minun. Eivät työtäs korvata voi lain, mutta mielellä millä ne annan. Osan raskasta kuormaasi kannan…”
Ilkka Koivula on vahva näyttelijänä ja laulajana. Koivulan esittämä Vexi Salmi on koko esityksen suola.
Jani Koskinen on monella tavalla näytelmän kantava lenkki. Erityismaininnan ansaitsee Koskisen rooli matkailukeisari Kalevi Keihäsenä.
Leea Lepistö tekee useita rooleja kuten Riitta-puolison osan. Laulut soivat sulavan kauniisti.
Antti Hammarbergin tapahtumarikas elämä kuvataan tyylikkäästi. Näytelmä nostaa Irwin Goodmanin hänen ansaitsemalleen jalustalle. Hänen musiikilliset saavutuksensa ovat Suomessa vertaansa vailla.
Teatterivieraiden muistiin palautuvat lukuisat kappaleet, joiden tahdeissa on iloittu ja surtu – naurettu ja itketty.
Suomen Kesäteatteri saisi esityksiinsä uudenlaista potkua, jos se satsaisi lavastukseen. Nykyisillä ääni- ja valomahdollisuuksilla pystyisi kätevästi elävöittämään sisältöä. Tässä näytelmässä esimerkiksi Ryysyranta olisi antanut kiinnostavat eväät kuvallisiin ratkaisuihin.
Aika näyttää, antavatko Irwinin protestilaulut jälleen kerran äänen maamme heikko-osaisimmille kansalaisille.
Irwin Rentun ruusuineen on suonut arvon ansaitun monille elämässä ryvettyneille ihmisille.
Irwin-näytelmä palauttaakin teatterivieraiden muistiin lukuisat kappaleet, joiden tahdeissa naiset ja miehet ovat arjessaan iloinneet ja surreet – nauraneet ja itkeneet.
MATTI PULKKINEN
