Vaalipiirimme 20 parlamentaarikkoa järjestäytyivät maakuntaliiton johdolla Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnaksi. Sen puheenjohtajana on tämän vuoden ajan vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen ja varapuheenjohtajana demareiden Marko Asell.
Pirkanmaan liitto on yhdessä alueen keskeisten edunvalvojien kanssa määritellyt yhteiset tavoitteet alkaneelle kaudelle. Niihin kuuluvat mm. satsaukset alueen liikenneyhteyksiin, tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen sekä osaajien saannin varmistamiseen. Isosta osasta tavoitteita voidaan varmasti Pirkanmaan kansanedustajien kesken olla pitkälle samaa mieltä.
Neuvottelukunnalle perustettiin työvaliokunta. Siihen kuuluvat puheenjohtajien lisäksi kokoomuksen Aleksi Jäntti, perussuomalaisten Miko Bergbom, keskustan Jouni Ovaska, vasemmistoliiton Anna Kontula ja kristillisdemokraattien Sari Tanus.
Kansanedustajien neuvottelukunnan tehtävänä on maakunnalle tärkeiden asioiden edistäminen yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Neuvottelukunnan hartioilla on lisäksi maakunnan painoarvon lisääminen valtakunnallisessa päätöksenteossa.
Eduskuntaan palannut Tynkkynen korostaa, että Pirkanmaalla on pitkät perinteet hyvästä yhteistyöstä yli puoluerajojen.
– Itse toivon erityisesti, että yhteistyö jatkuu riippumatta hallituspohjasta – ja että hallituspuolueiden edustajat pitävät Pirkanmaan tavoitteita ahkerasti esillä.
Pirkanmaan edunvalvontaryhmän hallitusohjelmatavoitteet
”Isosta osasta tavoitteita samaa mieltä”
Pirkanmaan kansanedustajien neuvottelukunnan puheenjohtaja Oras Tynkkynen kiittelee maakuntaliiton ja muiden keskeisten edunvalvojien aktiivisuutta lainsäätämistä kohtaan.
Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere ovat listanneet yhteistyössä yhteiset hallitusohjelmatavoitteet vuosille 2023-2027. Kärjet on koottu Pirkanmaan kädenjälki 2030 -otsikon alle.
– Pirkanmaan liitto on yhdessä alueen keskeisten edunvalvojien kanssa määritellyt yhteiset tavoitteet alkaneelle kaudelle. Niihin kuuluvat muun muassa satsaukset alueen liikenneyhteyksiin, tutkimuksen ja kehityksen rahoitukseen sekä osaajien saannin varmistamiseen. Isosta osasta tavoitteita voidaan varmasti Pirkanmaan kansanedustajien kesken olla pitkälle samaa mieltä, Tynkkynen sanoo.
Pirkanmaa on maamme kansantalouden näkökulmasta keskeinen maakunta. Jotta kasvu- ja kehitysmaakunta säilyttää elinvoimaisuutensa, sen hyväksi on työskenneltävä väsymättömästi laajalla rintamalla. Tampereen kauppakamarin mukaan Pirkanmaa tuottaa kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.
Tynkkynen korostaa, että vahvana teknologia-, digitalisaatio- ja koulutusmaakuntana osaaminen on Pirkanmaalle ratkaisevan tärkeää.
– Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikkojen ja rahoituksen lisäämistä, TKI-rahoituksen kasvattamista sekä Pirkanmaan vahvuuksien (kuten mikrosirut ja turvallisuusklusteri) tunnistamista ja tukemista myös valtion suunnalta.
Avoimella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla (TKI) tarkoitetaan sitä, että TKI-hankkeiden tutkimusmenetelmät, aineistot, tulokset ja julkaisut ovat tutkimusetiikan ja juridiikan asettamien rajojen puitteissa mahdollisimman avoimesti saatavissa ja hyödynnettävissä.
Pirkanmaalaiset olivat jo huhtikuisten eduskuntavaalien alla aktiivisesti yhteydessä kansanedustajaehdokkaisiin sote- ja pelastustoimen arjesta sekä uutukaisen hyvinvointialueen toiminnasta.
– Sote-ala kärsii pahasta osaajapulasta myös meillä Pirkanmaalla. Siihen pitää vastata laajalla kirjolla keinoja, mukaan lukien koulutuspaikkojen lisäämisellä ja työhön johtavan maahanmuuton helpottamisella, Tynkkynen toteaa.
Suurelle sisämaakaupungille yhteydet elintärkeitä
Tampere on Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki. Tamperelaisia on 250 000, ja Tampereella ja sen kehyskunnissa asuu runsaat 400 000 pirkanmaalaista.
Oras Tynkkynen sanoo, että Pirkanmaan pitää saada valtion liikennehankkeiden rahoituksesta aiempaa suurempi siivu, joka paremmin vastaa maakuntamme osuutta maan väestöstä ja taloudesta.
– Ratkaisevan tärkeitä hankkeita ovat Tampereen ratapihan uudistaminen ja pääradan kunnostaminen. Pirkanmaalla on myös tieosuuksia, joissa tarvitaan erityisesti liikenneturvallisuuteen liittyviä parannuksia.
– Itse nostaisin lisäksi esiin sen, että Tampereen ja Pirkkalan ratikkaan pitää saada valtiolta tukea samassa suhteessa kuin pääkaupunkiseudunkin isoihin joukkoliikennehankkeisiin.
Käydyissä eduskuntavaaleissa yhdeksi teemaksi nousi Suomi-radan kohtalo. Esimerkiksi keskusta vastustaa hanketta aggressiivisesti.
– Kokonaan uusi nopea raideyhteys Tampereelta Helsinkiin on mukana maakunnan yhteisissä edunvalvontatavoitteissa. Pirkanmaan kansanedustajien enemmistö suhtautuu hankkeeseen kuitenkin epäillen. Kiireisintä on varmistaa nykyisen ratayhteyden parantaminen mahdollisimman nopeasti, minkä rinnalla voidaan jatkaa uuden ratayhteyden selvittämistä ja suunnittelemista myöhemmän päätöksenteon tueksi, Tynkkynen ynnää. Koko koulutusala on pitkään kärsinyt aiemmista rahoitusleikkauksista.
Tampere on vetovoimainen koulutuksen keskittymä.
Tynkkynen muistuttaa, että koko koulutusala on pitkään kärsinyt aiemmista rahoitusleikkauksista.
– Koulutuksesta ei olekaan enää vara leikata. Maakunnan yhteisissä tavoitteissa painotetaan korkeakoulujen aloituspaikkojen määrän kasvattamista, kansainvälisten opiskelijoiden houkuttelemista ja korkeakouluille parempia mahdollisuuksia päättää koulutuksen painopisteistä.
– Itse korostan myös tarvetta lisätä koulutuksen rahoitusta, jotta kaikki pääsevät jatko-opintoihin ja saavat oppimisessa tarvitsemansa tuen.
Säilyvätkö kaikki 23 kuntaa?
Pirkanmaalla on 23 kuntaa.
Oras Tynkkynen toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen hyvinvointialueille poisti suurimman paineen kuntien määrän vähentämiselle.
– Muutaman tuhannen asukkaan kunnat ovat silti yhä aika pieniä, jotta ne pystyisivät tarjoamaan kuntalaisille riittävät palvelut ja turvaamaan kunnan talouden. Siksi on hyvä, jos kunnissa keskustellaan yhteistyön ja yhdistymisen mahdollisuuksista.
Hyvässä muistissa on Tampereen ja suuren kuntajoukon yhteinen haku Euroopan vuoden 2026 kulttuuripääkaupungiksi. Hankkeen yhtenä tavoitteena on Pirkanmaan juokseminen nykyistä näkyvämmäksi ja vetovoimaisemmaksi kansainvälisesti.
Tynkkynen kertoo, että maakunnan tavoitteissa ajetaan koulutus- ja työperäisen maahanmuuton helpottamista merkittävästi. Hänen mukaansa tämä auttaisi Pirkanmaan yrityksiä ja palveluita vaivaavaan osaajapulaan.
– Käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi lupamenettelyjen helpottamista, osaajien aktiivista houkuttelemista ulkomailta ja ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Aihe kuitenkin tunnetusti jakaa puolueita, ja myös Pirkanmaan edustajien kesken siitä voi olla hyvinkin erilaisia näkemyksiä.
MATTI PULKKINEN
