Elämme kirkkovuoden mukaan juhla-aikaa. Pääsiäisjaksoon kuuluu kolme vaihetta: paastonaika, itse juhla ja helluntaihin kestävä juhla-aika. Uskomme mukaan pääsiäisjakson keskuksen muodostaa ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen.
Kirkkovuoden jaksot saattavat olla monelle nykyään hieman outoja, vaikka pääsiäisen ja joulun tiedetään kuuluvan kristinuskoon. Pääsiäinen on se kirkkovuoden keskus, juhlien juhla. Ennen pääsiäistä oleva 40 arkipäivän mittainen paastonaika on valmistautumista kohti Jeesuksen ristinkuolemaa. Se ei ole kuitenkaan loppu vaan alku: Kristuksen ylösnousemus on kristillisen uskon keskeinen juhla.
Meillä kaikilla on omia kärsimystä aiheuttavia taakkoja. Ne saattavat olla niin suuria, että emme näe valoa ympärillämme. Voi olla myös vaikea ottaa vastaan kristinuskon sanomaa. Mieleemme voi nousta vain ristillä riippuva Kristus, emme jaksa nähdä ylösnousemuksen toivoa.
Tämä tarina opettaa meitä.
Usein kulkiessa vaikeita teitä
mietimme mielin haikein:
’On minun ristini vaikein.’
Jos näin on mielemme, milloin,
meidän tulee muistaa silloin:
On taakoista ristitarhain
meille oma ristimme parhain.
Siinä on meidän olkamme malli.
Siunaukseksi Luoja sen siihen salli.
(Tuntematon)
Toivo on se, mitä Kristuksen ylösnousemus meille viestittää. Tämän pääsiäisjakson juhla-ajan päättää helluntai, joka korostaa Jeesuksen ylösnousemusta kristillisen uskon ytimenä. Helluntaina vuodatettiin myös Pyhä Henki meidän auttajaksemme, lohduttajaksemme ja puolustajaksemme.
Meille kristityille Jeesus antoi tehtävän viedä tätä hyvää sanomaa kerrottavaksi kaikille kansoille. Sitä käskyä noudattivat heti alkuseurakunnan kristityt: helluntai oli yleinen kastepäivä pääsiäisen ja loppiaisen lisäksi.
Askel askeleelta näemme kristinuskon ytimen olevan toivon sanoman viemistä ihmisille. Kärsittyään käsittämättömän ristinkuoleman Jeesus nousi ylös taivaaseen, mutta Hän ei jättänyt meitä yksin, vaan me saimme avuksemme Pyhän Hengen.
Kun meillä on todella vaikeaa, ne kärsittäväksi saadut taakat tuntuvat musertavan meidät, meidän on vaikea nähdä toivoa. Uskontunnustuksessa me saamme kuitenkin tunnustaa uskovamme ”Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen”.
Pyhä Henki on persoona, uskomme kolmiyhteiseen Jumalaan. Juuri tämä Pyhän Hengen persoonaominaisuus puhuttelee minua. Saamme rukoilla kärsimyksemme keskellä apua ja Pyhän Henki on se auttaja ja lohduttaja juuri meille.
Meiltä ei oteta kärsimyksen taakkoja pois, mutta olemme saaneet lupauksen Pyhästä Hengestä, joka on puolustajamme ja lohduttajamme niiden keskellä. Se ei aina tunnu miltään tai taakka ei heti kevene. Voimme kuitenkin luottaa Jumalan kuulevan sanattomat huokauksemme, rukouksemme tai huutomme. Voimme myös pyytää esirukousta, kun itse emme jaksa edes huokailla.
Riemu syttyi kulkijan mieleen.
Heitti taakkansa portin pieleen.
mikä vastavan ristien joukko täynnä,
täynnä tarhan jokainen loukko.
(Tuntematon)
Jaana Viitakangas-Klemola
Kirjoittaja on Akaan seurakunnan lähetys- ja tiedotussihteeri.