Helsinki–Tampere-oikorata eli niin sanottu metsärata herättää laajaa vastustusta. Suomirata Oy:n suunnittelema rata halkoisi luontokohteita, metsiä ja maaseudun kyliä Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Radan yleinen vastustus poiki 15 064 allekirjoitusta kannanottoon, joka vaatii, että metsäradan suunnittelu lopetetaan heti ja resurssit käytetään nykyisen pääradan parantamiseen.
Kannanotto allekirjoituksineen luovutettiin 1.2. liikenne- ja viestintäministeriölle, eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle sekä Suomirata Oy:lle.
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiirin hallinnoimaa kannanottoa olivat laatimassa lukuisat järjestöt, yhdistykset ja yhteisöt radan suunnittelualueelta. Työhön osallistuivat muun muassa MTK Häme, Hämeen kylät ry. sekä monet kylä-, vesiensuojelu- ja luontoyhdistykset.
Kannanoton allekirjoitti 116 yhdistystä tai yhteisöä. Joukossa ovat Janakkalan ja Lopen kunnat, viisitoista poliittista yhdistystä eri puolueista sekä kymmeniä kylä-, asukas-, luonto- ja harrastusyhdistyksiä. Kannanoton allekirjoittajina on myös laajalti tieteen, luonto- ja ympäristöalan sekä kulttuurin edustajia.
Laajaa kannatusta saanut kannanotto keräsi taakseen allekirjoittajia koko puoluepoliittiselta kentältä ympäri Suomen. Metsäradan suunnittelun pysäyttämiseksi samaan hiileen puhalsivat niin luonnonsuojelijat ja yrittäjät kuin maa- ja metsätaloustuottajat ja metsästäjät.
Kannanoton perusteluissa on kuvattu tiiviisti metsäradan huomattavat ja peruuttamattomat haitat luontokohteille ja yleisesti metsä-, suo- ja vesiluonnolle, mutta myös yhteisöille, yrityksille, asukkaille ja koko suunnittelualueelle.
Maankäytön muutos on yksi nykyajan suurimmista uhista luonnon monimuotoisuudelle. Luonto- ja metsäkatoa ei ole varaa lisätä yhtään varsinkaan Etelä-Suomessa, missä suojelualueita on muutenkin liian vähän. Metsärata tuhoaisi pysyvästi valtavan määrän luonnonympäristöjä, metsiä ja viljelyalaa. Kannanoton suosio on vahva viesti siitä, että radan aiheuttamaa luontokatoa ei hyväksytä.
Etelä-Hämeen luonnonsuojelupiiri
