Pirkan Kylät ry:n Pirkanmaan ilmastoviisas kyläverkosto -hanke 2022-2023 tuottaa jo konkreettista hedelmää. Maaseudulla asumisen hiilijalanjäljen laskuri otetaan käyttöön näinä päivinä. Laskurin ja Maaseudulla asumisen hiilijalanjäljen pienentäminen -diplomityön tehnyt Ruth Keisala on tyytyväinen rutistuksiensa lopputuloksiin. Niiden mukaan maaseudulla asuminen on ilmastoteko.
Ruth Keisala kiittelee niin diplomityönsä toimeksiantajaa Pirkan Kylät ry:tä kuin diplomityönsä tarkastajia yliopistonlehtoreita Hannele Auvista ja Marja Palmrothia erittäin antoisasta tehtävästä. Keisala paneutui uraauurtavaan aiheeseen. Hän uskoo, että maaseudulla asumisen hiilijalanjäljen laskuri herättää mielenkiintoa muissakin maakunnissa.
– Niin diplomityön kuin laskurin tekeminen vaati varsin paljon aikaa. Kaikki asiat ja vaiheet oli tehtävä alusta alkaen. Minulla oli toimeen tarttuessani aidosti puhdas pöytä.
– Itse laskurissa merkityksellistä oli, mitkä tiedot sen kriteeristöön valjastettiin mukaan. Nyt laskurilla lasketaan maaseudulla asumisen energiakulutus ja ajoneuvojen hiilidioksidipäästöt. Laskurilla pystytään laskemaan myös kyläkohtainen energiakulutus.
Keisala käytti pohjatietoina eri lämmitysmuotojen valtakunnallisia keskiarvoja. Mukana ovat sähkö-, puu-, maalämpö- sekä öljylämmitys.
– Kansallisesti ja yhteiskunnallisesti käsillä on tärkeä aihe. Maassamme puhutaan liian vähän, mistä maaseudun hiilinielut syntyvät. Minulle piirtyi kokonaisuudesta hyvin selkeä kokonaisuus.
Keisala luonnehtii tekemäänsä laskuria käyttäjäystävälliseksi ja helppokäyttöiseksi.
Kolme kylämallia
Kun pirkanmaalaiset kylät alkavat laskea omaa hiilijalanjälkeään, kylille on tarjolla kolme verrokkia. Ne ovat Pirkanmaan keskusalueen omakotitalokylä (Ylöjärven Metsäkylä noin 4 000 asukasta), kehysalueen maatalouskylä (Urjalan Tursa noin 250 asukasta) ja reuna-alueen pieni metsäkylä (Ruoveden Väärinmaja noin 350 asukasta).
Talotyyppiskenaarioita on neljä. Lisäksi Lantula-kylätalo sai oman laskentamallinsa. Talotyyppiskenaarioina ovat 1950-luvun omakotitalo (öljy / tulisija), 2010-luvun omakotitalo (maalämpö / tulisija), maatilan päärakennus (sähkö / tulisija) sekä kesämökki (sähkö).
Tutkimuksessa otettiin huomioon energiasektorin ja ajoneuvojen päästöt sekä tutkittiin peltojen ja metsien hiilinielujen vaikutusta maaseudulla asumisen hiilijalanjälkeen.
Laskennan tuloksissa isoimmiksi päästölähteiksi muodostuivat öljylämmitys, bensiini- ja dieselautojen päästöt.
Ruth Keisala korostaa, että perinteisesti Suomessa on käytössä laskentapa, jossa kaikki maamme metsät ovat valtion hiilinielua.
– Kun metsät ja pellot otetaan huomioon maaseudulla laskettaessa, maaseudun eli kylien päästöt menevät miinusmerkkisiksi. Maaseudulla siis sidotaan enemmän hiiltä kuin sitä päästetään ilmakehään. Tästä kaikesta voi vetää johtopäätöksen, että maaseudulla asuminen on oikea ilmastoteko.
Keisala sanoo isossa kuvassa, että tiedon tarve on huutavan suuri. Ihmiset muuttavat toimintatapojaan haluttuun suuntaan, kun heillä on siihen faktaa.
Esimerkiksi asuintalon päälämmitysmuoto on erittäin vaikuttava seikka. Keisala huomauttaa, että uudenlaisten ja ilmastoystävällisten lämmitysvaihtoehtojen suosiminen tuo tehokkaasti parannuksia ja tuloksia hiilijalanjälkeen.
– Myös energiankulutukseen voidaan vaikuttaa monella tavalla. Öljylämmitys on tunnetusti suuri päästöjen aiheuttaja. Jos vaikkapa kylätyyppiskenaariossa kaikki tällä hetkellä öljylämmitteiset talot muutettaisiin maalämmön piiriin, hiilijalanjälki pienentyisi liki 50 prosenttia. Muutos olisi todella mittava. Kaikki vaihtoehdot, jotka ylipäänsä pienentävät öljyn tarvetta, ovat tervetulleita. Vaihtoehtoja ovat muun muassa aurinkopaneelit ja tuulienergia.
Maaseutua syyllistetään turhaan
Suomessa on uskoteltu, että maaseudulla asuminen ja eläminen ovat todellisia hiilijalanjäljen paisuttajia.
Ruth Keisala on vakuuttunut siitä, että yleinen asenneilmapiiri oikenee, kun muiden muassa maaseudun ihmiset alkavat laskea hiilijalanjälkiä, ja kun he tuovat tulokset julkisuuteen.
Keisala pohtii, että maaseudulla asuvat ihmiset ovat halukkaita uudistamaan muun muassa lämmityssysteemiä ilmastoystävällisemmäksi, kun vanha järjestelmä on tulossa käyttöikänsä päähän.
Kun merkittävimmät päästönlähteet ovat tällä hetkellä öljylämmitys sekä bensiini- ja dieselautot, moderni tekniikka tuo yleistyessään merkittävästi parannusta. Katseet ovat uudenpolven lämmitysmuodoissa sekä autoissa. Täyssähköautot tekevät parhaillaan vallankumoustaan.
– Hiilijalanjälkeä voidaan pienentää tuntuvasti, mikäli öljylämmitys muutetaan maalämmöksi ja bensiini- tai dieselauto sähkö- tai kaasuautoon.
Keisalan mukaan bensiini- tai dieselautojen vaihtaminen sähkö- tai kaasuautoon pienentäisi ajoneuvon käyttövoimankulutuksen päästöjä lähes 80 prosenttia.
– Tuloksista huomataan, että valitsemalla vähäpäästöinen auto, voidaan vähentää päästökuormitusta merkittävästi. Ajokilometrien määrällä oli myös merkitystä ajoneuvojen päästöihin, ajoneuvon päästöt kasvoivat merkittävästi ajokilometrien mukaan.
Keisala huomauttaa, että jatkossa voidaan tutkia tarkemmin, mitkä tekijät vaikuttavat maaseudulla asumisen ajokilometrien määrään ja siten löytää sopivia toimenpiteitä ajokilometrien määrän vähentämiseksi.
Laskuria voidaan jatkokehittää
Ruth Keisala kertoo, että talotyyppien ja kylien energiankulutuksen ja ajoneuvojen päästöjen laskentatyökalua voidaan kehittää merkittävästi nykymuotoista monipuolisemmaksi.
– Laskentatyökalua voidaan jatkossa muokata ja siihen voidaan tarvittaessa lisätä muitakin maaseudulla esiintyviä päästösektoreita.
– Maaseudulla asumisen hiilijalanjäljen ja sen pienentämisen lisäksi ensimmäiset kyläkokonaisuuden päätöslaskennat auttavat myös tunnistamaan itse laskennan kehityskohdat, jotta laskentaa voidaan tulevaisuudessa kehittää.
Keisala huomauttaa, että jo skenaariotarkastelussa huomattiin, että öljylämmityksen muuttaminen vähäpäästöisempään lämmitysmuotoon olisi vaikuttavin investointi maaseudulla asumisen hiilijalanjäljen pienentämiseen.
MATTI PULKKINEN
