Toijalan sataman avantouintikausi kestää seitsemän kuukautta – ”Sosiaalinen puoli on tosi tärkeä, täällä on hyvä porukkahenki”

Pentti Takaniemi aloitti avantouinnin syksyllä 2021. Lämmin päähine on yksi harvoista avantouintiin tarvittavista varusteista. Kuva Jarno Keskinen.

Toijalan sataman sauna menee kiinni elokuun lopussa, kun kesäkausi loppuu. Sauna aukeaa uudelleen, kun avantouintikausi alkaa lokakuun alusta. Talviuintikausi jatkuu huhtikuun loppuun eli kauden pituus on seitsemän kuukautta. Lähes aina avantosaunan auki ollessa paikalle tuleva Pentti Takaniemi aloitti avantouintiharrastuksen viime talvena.

– Pari kuukautta ehdin käydä, sitten tuli koronarajoitukset. Pidin taukoa ja lopputalvesta pääsin taas käymään, Takaniemi kertoo.

Nyt Takaniemi on käynyt paikalla syksystä saakka.

– Olisiko vesi ollut kymmenen astetta lämmintä silloin kun aloitettiin. Ehkä se on helpompi aloittaa sillä tavalla, näin minä ainakin itse koen sen että se on helpompi kuin mennä suoraan tuonne kylmään veteen, Takaniemi muistelee.

Takaniemen saunaseurana on yleensä Anttijussi Vikman.

– Minä aloitin itse aikanaan tämän niin että aloin kokeilla kesästä alkaen, että kuinka pitkälle mahtaa pystyä vedessä käymään. Näin vanhemmiten kesällä ei viitsi itseään kiusata kylmällä vedellä, kesällä pitää veden olla yli 20-asteista, Vikman kertoo.

Anttijussi Vikman innostui avantouinnista uudestaan kolmisen vuotta takaperin. Kuva Jarno Keskinen.

Vikmanilla on menossa kolmas avantouintitalvi putkeen. Nuoruudessaan 1980-luvulla hän harrasti avantouintia myös. Uudelleen innostuminen johtui sopivasta seurasta. Vikman kävi naapurinsa Mikko Koivun kanssa jonkin verran myös Tampereen Rauhaniemessä avantouimassa ennen kuin tiesi Toijalan sataman avantouintimahdollisuudesta.

– Naapurin Mikon kanssa tykätään molemmat saunoa. Kun asuttiin naapureina, saunottiin toistemme tykönä. Mikko käy myös uimahallissa vesijuoksemassa. Ajateltiin että tullaan tänne kokeilemaan.

Terveyshyötyjä ja sosiaalisuutta

Takaniemen innostivat lajin pariin univaikeudet. Hän kuuli, että avantouinti auttaa niihin.

– Ehkä auttaakin. Mutta en nyt kovin suurta vaikutusta ole itse huomannut. Ajattelin että kokeilen kun olen jo kaikki muut konstit kokeillut unen korjaamiseen. Kaikki apu on tervetullutta siihen tautiin. Tähän jää vähän koukkuun, Takaniemi kokee.

Myös sosiaalinen ulottuvuus on avantouinnissa tärkeä, Vikman ja Takaniemi muistuttavat.

– Sosiaalinen puoli on tosi tärkeä, täällä on hyvä porukkahenki. Jutut jatkuu siitä mihin ne on jääneet viime kerralla. Tämä on yhteisö, Vikman toteaa.

– Se on osa tätä juttua, Takaniemi vahvistaa.

Vaikka ryhmähenki on tärkeä, Toijalan avantouintiporukan ydinryhmän kokoa on kuitenkin vaikea arvioida. Uimassa käy erilaisia kokoonpanoja. Eläkeläiset ovat yksi ryhmä, alkuillan porukka on oma ryhmänsä ja loppuillankin porukka löytyy.

– Äijiä käy varmaan parisenkymmentä. Naisia on kyllä enemmän, Vikman laskee.

– Naisia käy aktiivisesti reilusti yli parikymmentä, Takaniemi uskoo.

Sataman avantosauna on auki maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Takaniemi on paikalla joka kerta.

– Ei tämä pakoksi tule. Jos samalle päivälle osuu vaikka Akaa-Volleyn peli, menen sitten sinne, Vikman kertoo.

Mikko Koivu kertoo saavansa avantouinnista apua levottomiin jalkoihinsa. Kuva Jarno Keskinen.

Saako avantouinnista sitten energiaa?

– Ainakin minä voin sanoa, että olo on virkeämpi. Ei ole flunssat ja muut juuri iskeneet. Tämä on flunssarokotteen kilpailija, Vikman tuntee.

1980-luvulla UKK-instituutti tutki avantouinnin vaikutusta verenpaineeseen ja sydän- ja verisuonitauteihin, Vikman muistelee.

– Kyllä jo silloin todettiin, että tällä on terveyttä edistävä vaikutus, Vikman sanoo.

Löylyjen kautta järveen

Normaali avantouintireissu alkaa saunasta. Ensin käydään löylyissä, sitten vasta siirrytään avannon puolelle.

– Ihan ensimmäinen asia on kuitenkin kuulumisten vaihtaminen pukukopilla. Sitten mukavat löylyt, sitten järveen. Usein jäädään tähän pihalle vähän jutuille ja sitten se on sellaista edestakaisin kulkemista, Vikman kuvaa.

Takaniemi kertoo käyvänsä avannossa kolmesta viiteen kertaan yhdellä uintivuorolla. Aikaa kuluu yhdestä kahteen tuntiin. Kovin kalliista harrastuksesta ei ole kyse. Kausimaksu on 50 euroa. Lisäksi pitää lunastaa avainkortti, pantti on 25 euroa.

– 50 eurolla voi käydä avantouimassa myös Viialan Arajärvellä koko kauden ajan. Useimmissa kunnissa avantouinnista veloitetaan kolmesta seitsemään euron kertamaksu. Akaassa tämä on halpaa lystiä. Täksi kaudeksi hinnat eivät muuten muuttuneet, mutta eläkeläisten 50 prosentin hintaetu poistui, Vikman sanoo.

Jos joka kerta käy, yhden avantouintikerran hinnaksi tulee noin 60 senttiä, Takaniemi laskee.

– Varusteisiin ei tarvitse myöskään paljon satsata, Vikman nauraa.

Apua levottomiin jalkoihin

Mikko Koivu on huomannut saavansa avantouinnista konkreettista apua levottomiin jalkoihinsa. Niinä päivinä kun mies käy avannossa, saa lääkepurkki olla rauhassa.

– Harmittaa suuresti, kun minulla on joskus keskiviikkoisin toinen harrastus, joka loppuu vasta yhdeksältä. avantosauna menee silloin kiinni. Tekisi niin hyvää päästä kastamaan jalat tuonne, tai pääseehän sinne, mutta ilman saunaa, Koivu nauraa.

Aiemmin Koivun tuli urheiltua enemmän, mutta nykyisin jalkoja hoidetaan pääasiassa lääkkeellä.

– Jalat rauhoittuu ihan eri lailla täällä käymisestä kuin lääkkeistä, pitkään avantouintia harrastanut Koivu kertoo.

–  Edelleen käydään silloin tällöin Tampereen Rauhaniemessä, mutta kun tämä paikka löydettiin niin kyllähän tähän koukkuun jäätiin. Aika hyvä syys saa olla, ettei tänne tule, Koivu sanoo.

Koivu tulee paikalle valmiiksi kylpytakissa. Hän perustelee asuvalintaa useammasta avantouimarista irtoavalla vesihöyryllä.

–  Koko pukuhuone on lopuksi niin höyryssä, että pukeminen on vähän hassua. Tämä on paljon helpompaa  näin.