Akaan Sotilaspoikien Perinnekammari avattiin juhlavin puhein – Yli satavuotiaan suojeluskuntalipun tekijät jäivät hämärän peittoon

Akaan Sotilaspoikien puheenjohtaja Matti Holkeri toivoi avajaispuheessaan, että Akaan kaupungilla riittää tulevaisuudessakin halua ja voimia olla tukemassa Sotilaspoikien harrastusta ja työtä. Kuva: Pekka Mustonen

Akaan Sotilaspoikien perinneosasto vietti Perinnekammarin avajaisia Kulttuuritalo Laaksolassa Toijalassa sunnuntaina. Sotilaspoikien aikaisempi perinnekammari Pirtti avattiin 4. joulukuuta 30 vuotta sitten Mustanportintiellä vanhan viinakaupan yläkerrassa.

– On sattumaa, että kyseessä on sama päivä kuin nyt tämän uuden perinnehuoneen avaaminen, Sotilaspoikien puheenjohtaja, kunnallisneuvos Matti Holkeri kertoi.

Holkerin mukaan Laaksolaan valitut esineet ovat tämän Pirtin vanhan kokoelman näyttävimmät esineet. Loput Pirtin tavaroista ovat säilössä useammassa paikassa, sillä Mustanportintien tiloista on luovuttu.

Avajaisten yleisö sai ihailla juuri konservoitua yli satavuotiasta suojeluskuntalippua, joka tehtiin Toijalassa 1920-luvulla. Matti Holkeri kiitti tekstiilikonservaattori Taina Leppilahtea avusta, jonka Sotilaspojat sai lipun konservointityössä.

– Hän oli valtavaksi avuksi. Hänen ohjauksessaan tehtiin koko kunnostustyö.

Taina Leppilahti kertoi, että kun hänelle soitettiin lipusta, kävi heti selväksi, että pelkkien puhelinohjeiden varassa kunnostustyö ei onnistu.

– Kyseessä oli sen verran haastava materiaali eli vanha silkkilippu. Siihen on nyt tehty alusta eli tukirunkona on kapalevy, pehmusteena vanukerros ja pohjakankaana flanelli, hän kertoi.

Eeva-Liisa Sandholm (vas.), Matti Holkeri ja Leena Antila Akaan Sotilaspoikien perinneosastosta sekä tekstiilikonservaattori Taina Leppilahti (oik.) olivat tyytyväisiä yli 100-vuotiaan suojeluskuntalipun konservoinnin onnistumiseen. Kuva: Pekka Mustonen
Perinnekammarin avajaisiin saapui runsas yleisöjoukko kuulemaan, mitä esineitä pieneen museohuoneeseen on valittu. Kuva: Pekka Mustonen

Niittien reiätkin antiikkia

Taina Leppilahti kehui perinnejaoston EevaLiisa Sandholmia, joka teki alustan ohjeiden mukaan.

– Siitä tuli oikein hyvä. Minä laitoin sitten lipun kiinni alustaan. Ompelin lipun ohuella silkkilangalla ja käytin hyväksi niitä niittien reikiä, jotka on tehty siihen aikoinaan, Leppilahti totesi.

Lipun alkuperäisistä tekijöistä 1920-luvulta ei ole säilynyt tietoa, eikä myöskään siitä, milloin se naulattiin. Reikiä oli joka tapauksessa tiuhaan.

Sastamalassa asuva tekstiilikonservaattori Taina Leppilahti konservoi tekstiilejä museoille, seurakunnille, yhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille.

– Käsieni kautta kohentuvat niin museotekstiilit, kirkkotekstiilit, taidetekstiilit kuin ryijyt, raanut, kastemekot ja kansallispuvut. Oikeastaan ei ole muuta rajoitusta kuin, että konservoitavan materiaalin tulee olla tekstiiliä.

Leena Antila kertoi avajaisvieraille näyttelyyn valittujen esineiden historiasta ja taustoista. Kuva: Pekka Mustonen

Mannerheim yksi vetonaula

Vaikka Laaksolassa sijaitseva Perinnekammari on vain yksi pieni museohuone, kokoelmaan mahtuu paljon kiinnostavia esineitä niin paikallishistoriasta kuin sotahistoriasta kiinnostuneille.

Itseoikeutetusti marsalkka Mannerheim on yksi vetonauloista. Hänen hahmonsa on tauluna, rintakuvana ja pienoispatsaana. Lisäksi häneen liittyviä kirjallisia dokumentteja on useita.

Huoneesta löytyvät myös Lotta Svärd -kahvikupit kannuineen. Niitä valmisti Arabia. Lisäksi on paljon Toijalaan liittyviä valokuvia ja lehtileikkeitä. Mallinukkien päällä on niin sotilaspukuja kuin Lotta-pukuja.

Perinnekammarin avajaiset keräsivät sunnuntaina 4. joulukuuta ison yleisön, josta Akaan Sotilaspoikien puheenjohtaja, kunnallisneuvos Matti Holkeri oli todella mielissään:

– Kiitän Akaan kaupunkia ja kaikkia niitä yhteistyötahoja, jotka ovat mahdollistaneet tämän. Tämä on kunnianosoitus ja muisto heille, jotka eivät enää ole keskuudessamme ja jotka aikoinaan tekivät suurimman työn.

Perinnekammarin esineistöön oli valittu kaikkein näyttävimpiä esineitä, muun muassa sotilas- ja lottapukuja. Kuva: Pekka Mustonen
Marsalkka Mannerheim on itseoikeutetusti mukana useammassakin näyttelyn taulussa ja pienoisveistoksessa. Kuva: Pekka Mustonen
Tämä kuva on otettu Toijalan torilla 14. lokakuuta vuonna 1939. Miehet ovat matkalla Karjalan kannakselle Summan rintamalle. Kuva: Pekka Mustonen
Myös vanha taulu presidentti Svinhufvudista löytyy Perinnekammariin valittujen esineiden joukosta. Kuva: Pekka Mustonen
Näitä ei ole säilynyt paljoa. Arabian Lotta Svärd -kahvikupit ja -kannu komeilevat Perinnekammarin vitriinissä. Kuva: Pekka Mustonen
Perinnekammarin seinältä löytää paljon kiinnostavia kuvia Toijalasta 1920-luvulta saakka. Kuva: Pekka Mustonen
Kuva urheilukilpailusta 1920-luvun Toijalasta on yksi kuvakokoelman sadosta. Kuva: Pekka Mustonen
Sodan raskas hinta näkyy muun muassa näistä tauluista, joihin on kehystetty menehtyneen sotilaan omaiselle lähetetty vapaudenristi marsalkka Mannerheimin allekirjoituksen kera. Kuva: Pekka Mustonen
Marsalkka Mannerheimista tehty rintakuva on yksi kokoelman näyttävimmistä esineistä. Kuva: Pekka Mustonen
Marsalkka Mannerheim pienoispatsaana. Tällaisia historiallisia esineitä on jäljellä enää vähän. Kuva: Pekka Mustonen
Talvisodan muistomitali ja muut historialliset mitalit ovat löydettävissä Perinnekammarin kokoelmasta. Kuva: Pekka Mustonen
Avajaisissa kunnallisneuvos Matti Holkeri (vas.) kiitti lipun konservoinnissa auttanutta tekstiilikonservaattori Taina Leppilahtea (oik.) monin sanoin. Avajaisissa oli mukana myös konservaattorin puoliso, rikoskomisario Antti Leppilahti (kesk.). Kuva: Pekka Mustonen