Haminan piispa Sergei on katsellut maailmaa pian vuoden päivät pääkaupungista ja Helsingin hiippakunnasta käsin. Runsaan 30 vuoden ajan Valamon luostarissa kilvoitellut isä esipaimen Sergei kokee, että hänen siirtymisensä Jumalan puutarhasta maailmaan on sujunut tasapainoisesti. Neljännesvuosisadan igumeenina toiminut arkkimandriitta on nyt korkeasti siunattu esipaimen, joka on jalkautunut ahkerasti hiippakuntalaisten keskuuteen. Meilahdessa Mannerheimintien varrella sijaitseva kerrostalokoti on puiden katveessa luonnonkauniilla kumpareella. Puusto, kasvisto ja linnusto muistuttavat Papinniemen idyllistä.
Kauniina, kuulaana ja tyynenä marraskuisena arkipäivänä aurinko näyttäytyy runsaan kuuden tunnin ajan Helsingin horisontissa. Piispa Sergein huoneistoon aurinko säteilee lehtensä karisuttaneiden puiden runkojen ja oksien lomasta. Olohuoneen, työhuoneen ja keittiön ikkunoista avautuvat toisistaan hyvin erilaiset näkymät. Isä Sergei ihastelee puistonäkymiä oravineen ja pikkulintuineen. Ulkoilureititkin vetävät häntä puoleensa.
Ikonit, ikkunat taivaaseen nostattavat piispan kotiin ajattomuuden tunteen ja pyhien kosketuksen. Kaupunkikelja (kelja on ortodoksisen munkin huone tai asunto) on isä esipaimenen rukouksen tyyssija.
Valamon luostarilla on pysyvästi tärkeä sija piispa Sergein sydämessä. Hän iloitsee, että arkkimandriitta Mikael on igumeenina ottanut veljestön ja Jumalan puutarhan hoidettavakseen.
– Jokainen kuukausi uudessa tehtävässä on ollut hyvin runsas tapahtumineen ja tilaisuuksineen. Olen kohdannut ilahduttavan paljon ihmisiä matkoillani eri seurakunnissa. Olen tuntenut olevani tervetullut.
Ihmiset haluavat kuulla, miten piispa Sergei on kotiutunut pääkaupunkiin, ja miten kaikki piispalliset tehtävät ja työt ovat luonnistuneet.
– Olen kiitollinen, miten paljon ihmiset rukoilevat puolestani. Tämä merkitsee minulle hyvin paljon.
”Jokainen on rauhantekijä”
Maailmassa on tällä hetkellä meneillään nelisenkymmentä konfliktia ja sotaa. Omassa maanosassamme helmikuun 24. päivästä lähtien riehunut Ukrainan-sota vaikuttaa monella eri tavalla myös suomalaisten elämään ja maamme oloihin.
– Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on edesvastuuton. Sota tuhoaa monella tasolla ihmisten arkea ja elämää.
Piispa Sergei kiittää suomalaisten keskuudessa vallitsevaa syvää myötätuntoa ja laajaa auttamistahtoa, jotka kohdistuvat niin maahamme sotaa paenneisiin ukrainalaisiin kuin kotimaassaan isänmaataan puolustaviin ihmisiin.
Isä esipaimen Sergei sanoo, että Suomen Ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa rukoillaan aina rauhan, ukrainalaisten sekä Ukrainan ja sodan uhrien puolesta. Hän iloitsee, että ihmiset muistavat säännöllisesti omissa rukouksissaan hyökkäyssodan kohteiksi joutuneita ukrainalaisia.
Iäkkäät ihmiset kertovat, miten suomalaiset yhdistivät voimansa ja rukoilivat uskollisesti ja voimallisesti toisen maailmansodan aikana niin sotatantereilla kuin kotirintamilla.
Isä esipaimen Sergei muistuttaa, että 1930- ja 1940-luvuilla kansakuntamme oli merkittävästi yhtenäisempi, mitä ilmensi sekin, että valtaosa väestöstä kuului kirkkoon.
– Maallistuminen on johtanut siihen, etteivät ihmiset usko ja turvaa Jumalaan. Maallistuminen etenee elämän eri aloilla. Muun muassa ala- ja yläkouluissa kirkollisten juhlien viettäminen on tehty mahdottomiksi. Olemme kansakuntana hävittämässä juuriamme, jotka ovat voimakkaasti kristillisyydessä. Suomen historia on kristillisen kansan historiaa. Surullisesti näköpiirissä on tulevaisuus, jossa ihmiset ovat kadottaneet elävän yhteyden hengellisyyteen ja kirkkoon.
– Ukrainasta maahamme sotaa paenneet ihmiset ovat suurimmaksi osaksi ortodokseja. Heille uskonto ja kirkko sekä niiden traditiot ovat elämän peruskalliota.
Raamatusta isä esipaimen Sergei on löytänyt kohtia, jotka tuovat lohtua ja ymmärrystä raskaaseen maailmantilanteeseen.
– ”Te kuulette taistelujen ääniä ja sanomia sodista, mutta älkää antako sen pelästyttää itseänne. Niin täytyy käydä, mutta loppu ei ole vielä käsillä”, isä Sergei siteeraa ajankohtaista tekstiä Matteuksen evankeliumin 24 luvun kuudennesta jakeesta.
– ”Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkääkä vaipuko epätoivoon”, isä esipaimen Sergei lukee Johanneksen evankeliumin 14 luvun 27. jakeesta.
– ”Autuaita ovat rauhantekijät, he saavat Jumalan lapsen nimen”, isä Sergei kertaa Matteuksen viidennen luvun yhdeksättä jaetta.
Isä esipaimen Sergein mielestä nämä kolme Raamatun kohtaa ovat ajankohtaisia ja merkityksellisiä siksi, että monien ihmisten mieltä painaa huoli omasta ja maailman tulevaisuudesta nyt kokemanamme levottomana aikana.
– Maailmassa ei ole rauhaa, mutta usko Jumalaan ja Vapahtajaamme antaa meille sisäisen rauhan, hän lohduttaa.
Isä esipaimen Sergei palaa pyhittäjä Serafim Sarovilaisen kehotukseen ”Etsi rauha sisimpääsi, niin tuhannet ympärilläsi pelastuvat”.
– Jokaisen meistä tulisi olla rauhantekijä, ei sodan ja levottomuuden aiheuttaja.
”Itsekkyyden ja ahneuden takia olemme tässä”
Luonnonkatastrofit piinaavat rajusti maailmaa. Somaliassa voi kuolla lapsia enemmän kuin puoleen vuosisataan, Unicef ennustaa. Myös Sudanissa on vakava ruokakriisi, jonka seurauksena satojatuhansia lapsia voi menehtyä aliravitsemukseen. Historiallinen kuivuus uhkaa ihmishenkiä ja kokonaista elinkeinoa Keniassa, jossa paimentolaiset eivät pääse enää pakoon kuivuutta. Pakistanin tulvakylissä odotetaan kuumeisesti vedenpinnan laskua. Kiihtyvä ilmastonmuutos haastaa koko ihmiskunnan. Ja omassa maassamme on pitkät luettelot uhanalaisia lajeja.
Piispa Sergei sanoo, että globaali ilmastonmuutos on ihmisymmärrykselle liki käsittämätön asia, joka kuitenkin koskettaa jokaista ihmistä jokaisessa maanosassa.
– Ihmiskunnalla on viimeiset ratkaisevat hetket tehdä konkreettisia asioita jättikatastrofin välttämiseksi, jotta elämä maapallolla säilyy mahdollisena.
Isä esipaimen Sergein mielestä ongelmiin puuttuminen ja asioiden korjaaminen kuuluvat meille jokaiselle.
– Valtioilla on omat ratkaisevat roolinsa.
Isä esipaimen Sergei tuntee monien ihmisten toiveet, joissa odotetaan, että Jumala puuttuisi epäoikeudenmukaisilta ja vääriltä tuntuviin asioihin.
– Me olemme näissä surullisissa tilanteissa ihmisen oman itsekkyyden ja ahneuden seurauksena.
Isä esipaimen Sergein mukaan nyt on otollinen aika ja paikka katumukselle ja mielenmuutokselle.
– On tehtävä kollektiivisesti aito elämänsuunnan ja -tavan muutos. Jokainen ihminen pystyy vaikuttamaan asioihin jo pienilläkin omilla valinnoillaan.
Isä esipaimen Sergei on myönteisen muutoksen suhteen luottavainen. Hän on vaikuttunut järjestelmällisestä ja mallikkaasti toimivasta jätteiden lajittelusta omassa kerrostaloyhtiössään.
– Tämä on vakuuttava ja kannustava esimerkki, miten ihmiset pystyvät toimimaan omien elinolosuhteidensa parantamiseksi.
Isä esipaimen Sergei korostaa, että Suomessa on tehty jo toimia ilmastonmuutoksen taltuttamiseksi.
– Mahdollisuudet on kohdattava myönteisellä asenteella, jolloin kriisi on ponnistuslauta nykyistä parempiin oloihin.
”Tehtävämme on varjella maata”
Metsät ovat parhaillaan voimakkaan väännön kohteena maassamme.
Piispa Sergei pitää vaarana, että ihmisen ahneus ryöstäytyy käsistä metsienkin suhteen.
– Ei muutettaisi kaikkea rahaksi.
Isä esipaimen Sergein mielestä metsien suojeleminen on välttämätöntä.
– Metsien parturoinnin jälkeen jäävät avohakkuualueet ovat pysähdyttäviä näkyjä.
Isä esipaimen Sergei muistuttaa, että Jumala loi ihmisen viljelemään ja varjelemaan maata.
– Varjeleminen on kyllä jäänyt vähemmälle metsien kohdalla.
Isä esipaimen Sergei puhuu kohtuullisen metsän hyödyntämisen puolesta.
– Luotan siihen, että visaisessa metsäasiassa kansalaisaktiivisuus on tervetullutta, ja se on koko asialle hyväksi. Ihmiset ovat osoittaneet joukkovoimansa esimerkiksi joissakin kaivoshankkeissa.
Isä esipaimen Sergei on seurannut kaivospeikkoa Heinävedellä, jossa hanke on koskettanut myös rauhaa tarjoavia Lintulan ja Valamon luostareita.
– Kun asia tuli näkyväksi, ihmiset ottivat terävästi ja runsaasti kantaa. Siellä on pidetty erilaisia tilaisuuksia, joissa on puhuttu puolesta ja vastaan, karkeallakin kielellä. Luontoa ja ympäristöä koskettavat hankkeet vaikuttavat voimakkaasti ihmisten tunteisiin. Puhdas luonto ja kirkkaat vedet ovat merkittäviä arvoja.
Isä esipaimen Sergein mielestä maaperän ryöstäminen ei ole Jumalan tarkoittamaa luonnon varjelemista – se on Jumalan luomistyön väärinkäyttöä.
”Sallikaa lasten tulla minun tyköni”
Piispa Sergei vetoaa koteihin, äitiin ja isiin, että he antaisivat lapsilleen kasteen ja jäsenyyden kristillisessä kirkossa.
– Nyt unohdetaan helposti Jeesuksen opetus: ”Sallikaa lasten tulla minun tyköni.”
Isä esipaimen Sergein mukaan seurakunta ja kirkko tarjoavat kestävän turvaverkon ja viitekehyksen ihmiselle.
– Jos lapsi ei saa hengellistä ja uskonnollista opetusta, hän ei edes voi tietää, mitä vaille hän jää.
Isä esipaimen Sergein mielestä monet vanhemmat siirtävät vastuun hengellisestä kodista ja traditiosta kevyin perustein hamaan tulevaisuuteen.
– Suotaisiin lapselle aito mahdollisuus tutustua kristinuskoon.
– On jaksettava rukoilla, että lapsi löytäisi jossakin elämänvaiheessaan kirkon ja kiinnittyisi sitten siihen.
Isä esipaimen Sergei muistuttaa, että lapsella ja nuorella on luontainen tarve etsiä omaa elämännäkemystään. Se voi löytyä haitallisestakin paikasta.
”Rauhan ruhtinas syntyy maailmaan”
Vapahtajan syntymäjuhlan sanoma kirkastuu lähestyvässä joulussa.
– Omassa maanosassamme käydään sotaa. Ihmiset sankoin joukoin ajattelevat, että rauhan saaminen olisi lahjoista parhain, piispa Sergei sanoo.
Isä esipaimen johdattelee joulun suuren mysteerion äärelle.
– Jouluna Rauhan ruhtinas syntyy maailmaan. Tuokoon Hän rauhan maailmaan ja jokaisen ihmisen sydämeen, myös niiden, jotka ovat vastuussa sodasta. Tarvitsemme rauhan ja sovinnon mieltä.
– Itsessään jouluevankeliumi on vaikuttava. Jeesuksessa Jumala tuli ihmiseksi.
Uusivuosi koittaa. Isä esipaimen Sergei odottaa, että alkavana vuonna saadaan rauha maailmaan.
– Se, että ihmisillä kaikkialla maailmassa olisi normaali tila elää, on merkityksellinen asia.
Isä esipaimen Sergei viettää joulun Helsingissä. Hän on palvelemassa Uspenskissa jouluaaton vigiliassa ja joulupäivän liturgiassa. Toisen joulupäivän liturgian isä esipaimen toimittaa Pyhän Kolminaisuuden kirkossa.
– Kristus syntyy – kiittäkää!
MATTI PULKKINEN
