Akaan kaupunki puhdistaa hiekasta parasta aikaa katujaan. Katuja puhdistetaan pääasiassa omin konein ja ilman vettä. Hiekkoja pois otettaessa pölyää, mutta ennen kaikkea pölyää ”puhdistetuilla” kaduilla, kun hieno hiekka tuulen tai autojen mukana nousee ilmaan. Joissakin paikoissa hiekkojen poisto on tehty huolimattomasti, joten siellä vasta pölyääkin. Vesi sitoisi pölyn, mutta sitä ei haluta, uskalleta tai pystytä käyttämään.
Hiekoitushiekan poistaminen, samoin kuin itse hiekoittaminenkin ovat näkyvintä kaupungin peruspalvelua, jonka tason havaitsevat kaikki kaupunkilaiset. Ei tarvitse olla välttämättä pölylle allerginen, kun se jo kiusaa. Eniten tämä aika kiusaa allergisia ihmisiä, kun katupölyn lisäksi ilmassa on jo itiöitäkin. Pölyn hengittäminen ei ole kenellekään hyväksi, siksi katujen puhdistamiseen kannattaa käyttää aikaa ja puhdistuslaitteisiin kertainvestointina rahaakin.
Julkisen yhteisön hyvä imago on useimmiten pienestä kiinni. Ja useimmiten on myös niin kuin miltä näyttää. Jos katupöly poistetaan huolellisesti, kevään edetessä siivotaan muitakin alueita ripeästi, lyhtypylväät suoristetaan, lumiaurojen vaurioittamat aidat ja rotvallit korjataan, ollaan tilanteessa, jossa oma ympäristö on ilon aihe. Näin julkinen yhteisö toimii samalla myös esimerkkinä muille: on aika herätä kevääseen.
Kokonaan oma lukunsa on Toijalan rautatieaseman ympäristö ja asematunneli, joita paikkojen omistajat eivät tällä hetkellä hoida mitenkään. Asematunneli on epäsiisti ja hissit kuvottavat, mutta niitä on matkustavaisten paikko käyttää. Ratahallintokeskus ei ole tehtäviensä tasalla tai sitten asema-alueen käyttäjien mielipiteistä ei välitetä. Tältäkö näyttää kansalaisista etääntyvä julkinen toimija tulevaisuudessa?
Akaan valtuuston nykyinen puheenjohtaja Saila Kallioinen (sd) pohti taannoin Viialan kunnassa rakennetun ympäristön tilaa kysymällä, miksi kunta omistaa, ja kaavoittaa jopa lisää, alueita, joita sanotaan puistoiksi, mutta niitä ei kuitenkaan hoideta puistoina. Hyvä kysymys tänäänkin. Keitä pitkä kuollut heinä ja hoitamattomat pajupuskat virkistävät? Julkisten hoitamattomien alueiden ohella Akaassa on keskustoissa myös rakennusliikkeiden omistamia alueita, joita ei hoideta mitenkään. Keskustoissa on hylättyjä ja jopa palaneita taloja, joiden omistajat viis veisaavat kaupungin kunnostus- tai purkamiskehotuksista.
Tänä aikana, jolloin rahaa on vähän, Akaan kaupungin pitää luopua pikimmiten kaikista turhista kiinteistöistään ja maa-alueistaan. Strategisesti merkittävät alueet ovat tietysti asia erikseen, mutta kovin vaikeata prosessilta tuntuu esimerkiksi Toijalan keskustassa sijaitsevan Ratamestarin talon alueen muuttaminen kerrostaloalueeksi, olkoonkin, että se kaupunkikuvaan paremmin kävisikin. Tässä kohdassa on jääty periaatteiden vangiksi ajattelematta yhtään, miltä alue nyt näyttää. Voi hyvin myös kysyä, onko viisasta tuhota sitten joskus jälleen osa Akaan rautatiehistoriaa. Näin toimien unohdetaan vakaasti, että rautatie on itse asiassa koko Toijalan synnyttänyt.
