Juttu on julkaistu alun perin heinäkuussa 2020.
Rinne Karin paviljongilta Wikströmin ateljeeta päin on parhaimmillaan Visavuoren avajaisten aikaan. Silloin rinteen täyttävät unikot ja pionit, puutarhuri Leena-Reetta Tamminen-Simola kertoo.Ihan pihalla -kesäsarja pysähtyy tällä viikolla Visavuoressa, Emil Wikströmin perustamassa puutarhassa. Kuvanveistäjänä tunnettu mies panosti myös tähtitieteeseen, mutta Visavuoren puutarhaa hän suorastaan eli. Tästä todistavat tiedemiehen tarkkuudella ylös merkityt tiedot puutarhasta ja sen kehittämisestä.
– Hänen papereistaan löytyvät piirustukset puutarhan kehittämisestä ja esimerkiksi luettelo vähintään 600 siemenestä, joita puutarhassa on kokeiltu. Ruksi kasvin nimen päällä kertoo, että kasvi ei Visavuoressa menestynyt, Wikströmin puutarhan puutarhuri Leena-Reetta Tamminen-Simola kertoo.
Lopputuloksena oli lajistoltaan hyvin monipuolinen puutarha. Wikströmin puutarhan monimuotoisuudesta ja siihen liittyvistä tarinoista todistaa myös puutarhasta toista kesää huolehtivan Tamminen-Simolan muistilappujen määrä.
– Nivaska on tänä kesänä kolme kertaa niin paksu kuin ensimmäisenä kesänä. Puutarhaan kuuluu niin paljon tarinoita, että olen nyt paremmin varautunut kävijöiden kysymyksiin.
Erämaa-ateljee oli muotia 1890-luvulla
Pariisin taiteilijapiireissä liikkuessaan Wikström oli imenyt itseensä ajatuksen, että hänellä tulisi olla oma erämaa-ateljee. Sopivaa erämaan kolkkaa etsinyt Wikström näki Visavuorensa ensimmäistä kertaa Akseli Gallen-Kallelan vaimon myötävaikutuksella. Maryn perhe vietti kesiään lähiseudulla.
– Sitä kautta Wikström löysi tämän paikan, jonka nimi vielä silloin oli Lovenkärki. Alue oli silloin sitkeää pajuvesakkoa. Varmasti vaati mielikuvitusta nähdä, mitä tähän voisi tulla, amanuenssi Satu Käpylä kertoo.
Kun läheltä vielä löytyi juna-asemakin, vaihtoi niemenkärki omistajaa. Paikan nimi vaihtui ja ensimmäinen Visavuori-niminen ateljeen ja kodin yhdistelmä valmistui jo 1894, vain palaakseen kahta vuotta myöhemmin. Alueen rakennuskantaan kuului myös 14-metrinen, lämmitettävä kasvihuone. Kasvihuoneen seinää on vielä nähtävillä Karin paviljongin seinän vierellä.
– Siellä kasvatettiin muun muassa vesimeloneita. Wikström piti myös suurta hyötypuutarhaa. Tuotteita myytiin Toijalan torilla, Tamminen-Simola sanoo.
Varsinaisen puutarhan puolella Wikström istutti kokeellisten kasviensa ohella myös puita. Nyt järeinä seisovat tammet isäntä istutti 1910-luvulla.
– Niitä on valitettavasti pitänyt leikata. Paloautojen pitää päästä tarvittaessa ajamaan tammikujaa pitkin, Tamminen-Simola perustelee.
Visavuoren kesä alkaa Marjatan patsaalta
Puutarhassa jonkin pitäisi aina kukkia. Tämä toteutuu Wikströmin puutarhassa. Kevään ensimmäiset kukkijat löytyvät Karin paviljongin nurkalta, Marjatan patsaan juurelta.
– Wikström teki veistoksia Kalevalan hahmoista silloin, kun sai itseään toteuttaa. Siellä Marjatankin juuret ovat. Pikku-Talvio on ensimmäinen kukka, joka täällä toukokuussa kukkii.
Puutarha pyritään säilyttämään perustajansa luomassa asussa. Joitain myönnytyksiä kuitenkin joudutaan tekemään. Esimerkiksi sembramänty on vaihdettu makedonianmäntyyn, koska sembramänty ei alueella menesty.
