Keskustan Akaan kunnallisjärjestön vuosikokous pidettiin 10. maaliskuuta. Ennen kokouksen alkua kuultiin eurovaaliehdokkaan ja puoluevaltuuston puheenjohtajan Jouni Ovaskan alustus. Sen jälkeisessä vilkkaassa keskustelussa esille nousivat EU-Suomen byrokratian aiheuttamat yrittämisen vaikeudet.
Kokousväki katsoi suomalaista elinkeinoelämää raskauttaviksi toimenpiteiksi esimerkiksi erilaiset pakkokoulutukset yrittäjille, luonnonvara-alan kiristyneet säädökset, kuten pieniä sahayrittäjiä koskevat CE-merkinnät ja maatalouden monimutkaiset tukien ehdot. Muistutettiin myös, että maatalouden tuet ovat alkujaan ruuan hinnan alennuskorvauksia kuluttajille. Myös luonnonvara-alan opiskelijoitten työllistäminen ja ylipäätään harjoittelijan työpanoksen huomioiminen koettiin hankalaksi.
Kokous toivoi yksituumaisesti, että EU:ssa luovuttaisiin kellojen siirtämisistä keväällä ja talvella. Arkirytmiä helpottaisi, kun valittaisiin joko talvi- tai kesäaika pysyväksi koko unionialueella.
Osanottajat pitivät kansallista ilmasto- ja energiapolitiikkaa epäonnistuneena ja näkivät sen vihreän ympäristöministerin linjan mukaisena. Tuontienergian osuus koettiin liian suureksi. Kotimaisen puupolttoaineen osuuden kasvattaminen nähtiin elintärkeäksi myös maaseudun työpaikkojen ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Samoin toivottiin puhtaan energian teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Jopa suomalaisen ydinvoiman rakentamiselle tuli puheenvuoroissa lievää kannatusta.
Vilkasta keskustelua maankäytöstä ja rakentamisesta
Kokouksessa kuultiin myös toimintaselostuksia kunnallisjärjestön alueelta kaupungin ja maakunnan luottamustehtäviin valituilta henkilöiltä. Erityisesti maankäyttö ja rakentaminen synnyttivät vilkasta keskustelua. Useassa puheenvuorossa korostui vahvana mielipide, että Akaan kaupunkikehitystä ja elinkeinopolitiikkaa jarruttaa vanhentunut Akaan maapoliittinen ohjelma.
Kunnallisjärjestön johtokunnan jäsenen Olavi Mikkolan mielestä maapoliittisen ohjelman pahin epäkohta on siinä linjauksessa, että kaupunki hankkii raakamaata ja kaavoittaa vain omistamaansa maata. Hän sanoo, että maapoliittinen ohjelma pitäisi päivittää pikaisesti Akaan vetovoimaisuuden lisäämiseksi.
– Yhteistä maapolitiikkaa pitää uudistaa yhteistyöhakuisemmaksi yksityisten maanomistajien kanssa. Pakkokeinojen käyttöä ja niillä uhittelua tulee välttää viimeiseen asti, linjaa Olavi Mikkola.
Jani Hevonoja
