Oletko tullut ajatelleeksi, että mitä jos hyönteisiä ei olisi? Onneksi niitä on ja paljon. Kun katsot maastossa jalkoihin, niin huomaat varmasti heti muutamia. Hyönteiset ovat yleisesti ottaen äärettömän tärkeitä, ne toimivat toisten ravintona, auttavat lisääntymisessä, puhdistavat luontoa hajottamalla kasveja, eläimiä ja monenlaista jätettä. Ne siis varmistavat muiden mahdollisuutta elää, joten ihmisten on hyvä pitää hyönteisistä huolta ja suojellakin niitä.
21 000 eri lajia
Hyönteisiä on äärettömän paljon erilaisia. Luontoharrastaja Reijo Onnela, joka ei varsinaisesti hyönteisiä harrasta, mutta seuraa niiden elämää muun luonnon ohella, kertoi omaksuneensa tiedon, että hyönteisiä olisi havaittu Suomessa jopa 21 000 lajia ja myös hävinneitä lajeja on enemmän kuin missään muussa eliöryhmässä. Hyönteisiä on siivettömiä ja siipikantaisia eli siivellisiä tai sellaisia, joiden siivet ovat surkastuneet. Nuo luokat jaetaan vielä moneen lahkoon. Tutuimpia on perhoset, sudenkorennot, päivä- ja yökorennot, kovakuoriaiset, muurahaiset, hyttyset, kärpäset, mehiläiset, kimalaiset, ampiaiset, pistiäiset, heinäsirkat, leppäkertut.
– Onhan niitä vähemmän mukaviakin hyönteisiä kuten täit, torakat, luteet, kirput, vaatekoi, puuntuhooja, punkit ja jauhokoisa. Nykyoloissa niistä valtaosa on pysynyt poissa siisteyden johdosta, mutta punkit ovat valitettava riesa. Punkki kun nähdään jo Suomessa pahimpana eläimenä. Se aiheuttaa ihmisissä pelkoa ja jopa hysteriaa, Onnela näkee.
Puistattavien ajatusten ei kuitenkaan sovi vieraannuttaa meitä luonnosta vaan hyvä on mennä luontoon, suojautua oikeanlaisella vaatetuksella ja tehdä punkkitarkastukset luonnossa liikkumisen jälkeen. Punkkilive.fi:n mukaan Suomen riskialueilla keskimäärin 1–2 % punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusta ja Suomessa borrelian esiintyvyys puutiaisissa on noin 20–25 % välillä. Tarkastus ja antibiootit toimii borrelian kohdalla ja puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua rokottautumalla. Akaa ei kuulu rokotusohjelmaan kuuluviin alueisiin. Rokotussuosituksen riskialueilla voi tarkistaa THL:n karttasovelluksesta.
Miten voin auttaa ötökkää?
Parasta on tietysti antaa hyönteisille rauha elää, olla rikkomatta pesiä ja ylipäätään olla häiritsemättä niiden lisääntymistä. Hyvä on, jos asettaa niille otollisia kasvupaikkoja, vaikka hyönteishotelleja. Hyvä teko on sekin, että ei turhan usein haravoi, jättää osan pihasta luonnonvaraiseksi, jättää hieman lahopuuta tai laittaa kukkaketoja kasvamaan. Tietysti hyvin hoidettu komposti on joillekin hyönteisille loistopaikka.
Hyönteisten häviämisten suurin syy lienee metsä- ja maatalouden tehostuminen ja etenkin avointen laitumien puuttuminen, arvelee Onnela.
– Hyvin asioista huolehtimalla saatettaisiin saada paluuhyönteisiäkin, hän uskoo.
Harkiten hyvä tulee
Vaikka kutinat, paukamat ja pistot eivät tunnu kivoilta, on hyönteisistä kuitenkin valtavasti hyötyä, joten ei niitä kannata hätäisesti listiä tai tehdä se ainakin tapauskohtaisesti harkiten.
– Hyvä on pitää mielessä sekin, että elinpaikkojen tuhoaminen tuhoaa myös ötököitä, joissa piilee luonnon rikkain monimuotoisuus, Onnela päättää.
