Katso kuvat täydellisesti muuttuneesta Vainionlahdesta – Talo on asukkailleen kuin toinen koti

Vainionlahteen on hankittu talon rakennusaikakauden huonekaluja. Kuva Anna Pikivirta.

Akaan kaupunki myi lastenkodin kesäpaikkanakin toimineen Vainionlahden loppuvuodesta 2020 Mikko Salmelalle ja Anna Pikivirralle. Sen jälkeen Vainionlahden seinien sisällä on ehtinyt tapahtua paljon. Pikivirran moniin valokuviin dokumentoiman remontin seurauksena vuonna 1928 rakennettuun taloon on syntynyt talon rakennusaikakauteen istuva sisustus.

– Emme tietysti tiedä, millainen talo on uutena ollut, vanhoja tapetteja on säilynyt aiemmista remonteista alle neliön verran yhdelle seinälle kehystettynä. Pilkahduksia menneestä on remontin eri vaiheissa kuitenkin tullut vastaan, Salmela sanoo.

Ajanmukaista kalustusta

Ajan henkeä on tavoiteltu käyttämällä Pihlgren&Ritolan tapetteja. Ajanmukaisia huonekaluja on haalittu kirpputoreilta ja kierrätyskeskuksista. Alle tunnin matkan päässä Lopella asuva pariskunta on ihastunut Akaan kierrätyskeskukseen ja kirpputoreihin.

Kartta näyttää toista maailmansotaa edeltävät rajat. Kuva Anna Pikivirta.

– En voi käydä Akaassa käymättä kierrätyskeskuksessa ja kirpparilla, Pikivirta myöntää.

– Jos pääsemme lähtemään kotoa Akaan suuntaan niin että on vielä mahdollista ehtiä kierrätyskeskukseen ennen kuin se suljetaan, minua kyllä hoputetaan olemaan perillä ennen sulkemisaikaa, Salmela sanoo.

– Se on minuuteista kiinni, mutta paljon hyvää tavaraa on löydetty, Pikivirta jatkaa.

Vainionlahden osto oli pariskunnalta nopea ratkaisu. Salmelaa ja Pikivirtaa viehätti vanha talo, jossa pääsisi tekemään paljon.

– En osaa vaan olla, aina pitää päästä tekemään jotain. Vainionlahdessa pääsee tekemään, myös iso vesistö viehätti, se oli jopa taloa tärkeämpi minulle, Salmela sanoo.

Remontti hyötyy etätyöstä

Salmela siirtyi etätyöhön vasta vuodenvaihteen tienoilla. Etätyön hyödyt käynnissä olevan remontin kannalta tulivat nopeasti esiin.

Portaat yläkertaan, jossa remontti vielä jatkuu. Kuva Anna Pikivirta.

– Melko pitkään ajattelin, että minun pitää olla koko ajan paikan päällä työpaikalla. Etätyösuositusten myötä työstä on tullut kuitenkin käytännössä pitkälti Teams-kokouksia, joten voin tehdä välillä työtä yhtä hyvin Vainionlahdesta kuin Lopelta käsin, Salmela näkee.

Yläkerran entiseen kylmään vinttitilaan tehtiin toinen wc. Kuva Anna Pikivirta.

– Etäpäivinä ilta-aikaa on pystytty käyttämään Vainionlahden remonttiin. Normaalin lähityöpäivän päälle tuskin olisimme kovin usein ajaneet tänne pimeään talviaikaan. Nyt työt ovat edenneet, kun olemme olleet aiempaa enemmän paikan päällä eikä aikaa ole mennyt matkoihin, Salmela ja Pikivirta kertovat.

Remontin alussa Vainionlahdessa asuminen ei ollut vaihtoehto. Työt aloitettiin purkamalla pintoja.

Talon rakentajan kuva on nostettu Vainionlahden seinälle. Kuva Anna Pikivirta.

– Ensimmäisinä kuukausina täällä ei olisi voinut olla. Vessaakaan ei ollut, kun se purettiin alkutekijöihinsä. Nyt vessoja on kaksikin, teimme yläkertaan entiseen vinttitilaan toisen, Pikivirta kertoo.

Positiivisia yllätyksiä

Salmela kertoo purkutöiden tuoneen lähinnä positiivisia yllätyksiä. Purkua seurannutta rakennusvaihetta hän kuvaa teknisesti helpoksi.

– Melko helppoahan se on kaivaa vaan vanhat rakenteet esiin lastulevyn ja muovimattojen alta. Toki emme tienneet, ovatko ne vanhat rakenteet siellä ja missä kunnossa. Kun ne löytyivät, sitten vaan pakkeloitiin ja hiottiin ja tapetoitiin. Se kysyy vain kovaa työtä, toki rahaakin, Salmela toteaa.

– Pitkälti olemme tehneet pintaremonttia, esimerkiksi vanhoja eristeitä ei ole ollut pääasiassa tarpeen vaihtaa. Vain vessan ja keittiön lattiat korjattiin eristeitä myöten ja yläpohjaan lisättiin eristettä, koska sitä ei juuri ollut, Pikivirta muistelee.

Talon yläkerta on vielä kesken. Yläkerran seinäpinnat ovat alkuperäiset, neljän makuuhuoneen ja aulan lattiat kunnostamatta.

– Edessä oleva työmäärä on valtava. Yläkerrassa sähkömieskin joutuu vielä käymään useamman kerran, siellä ei ihan vielä laiteta tapettia, Salmela ja Pikivirta kuvaavat.

Osa Vainionlahden keittiöstä on peräisin kouvolalaisesta kerrostalosta, josta Pikivirta ja Salmela kävivät sen purkamassa. Keittiötä on täydennetty uusilla kaapistoilla. Kuva Anna Pikivirta.
Vainionlahden keittiötä. Kuva Anna Pikivirta.

Alakerrassa asuminen sen sijaan sujuu jo lähes kuin missä tahansa modernissa omakotitalossa. Pariskunta suosii talon vanhoja tulisijoja lämmityksessä.

– Jos olemme pidempään pois, pidämme talossa peruslämpöä. Kun taloon taas tullaan, kakluunit ja keittiön hella lämmitetään ja talo lämpiää nopeasti mukavan lämpöiseksi, pariskunta kertoo.

Suunnitelmissa kesälampaita

Vaikka talon sisäpuolinen remontti alkaa lähestyä loppusuoraa, ei tekeminen lopu. Rantasaunan teko on edessä jossain vaiheessa. Pikivirta pohtii, pitäisikö Vainionlahteen hankkia kesälampaita.

– Se olisi teoriassa sovittukin jo. Lampaat pitäisivät isoa tonttia kunnossa mutta mietin vielä, pystymmekö olemaan täällä niin paljon kuin lampaiden takia pitäisi, Pikivirta miettii.

Pihan puolella on jo tapahtunutkin. Täysin umpeen kasvanutta rantaa on raivattu ja rannasta löytyy grillipaikka ja palju. Rannan raivausta aiotaan vielä jatkaa.

– Alkuunhan täällä ei näkynyt rantaa lainkaan. Annan isäkin totesi tänne ensi kertaa tullessaan, että tämänhän piti olla rantapaikka. Nyt vesi näkyy, kun paikallinen metsuri kävi kaatamassa puita ja ranta on ihan erilainen kuin ennen, Salmela sanoo.

Ainakin toistaiseksi kesämökkinä

Pikivirta ja Salmela kertovat viihtyneensä Vainionlahdessa. Naapureihinkin on ehditty tutustua. Ainakin toistaiseksi Vainionlahti säilyy vain kesämökkinä, vaikka talossa olisikin kylliksi tilaa Salmelan ja Pikivirran uusperheelle.

– Mahdollisimman paljon pyritään olemaan täällä, tämä on jonkinlainen kodin ja mökin välimalli. Lapsetkin ovat alkaneet viihtyä, kun täällä on remontin edistyttyä mukavampi asua. 10 vuoden kuluttua tullaan näkemään, mitä tästä tuli, Pikivirta ja Salmela päättävät.