Suomen laiskimmat äänestäjät löytyvät Vantaalta. 38 prosenttia äänioikeutetuista käytti oikeuttaan sunnuntain aluevaaleissa. Listan ykköseksi päätyminen on varmasti Vantaalle ikävä paikka. Syytä riemuun ei ole Akaassakaan, jossa Toijalan itäisen äänestysalueen äänestysprosentti oli 39,9.
Asiasta kertonut Ilta-Sanomat julkaisi jutun yhteydessä listan 20 matalimman äänestysaktiivisuuden paikkakunnasta. 20. matalin äänestysprosentti 43,4 löytyi Posiolta. Äänestysprosentillaan 44,2 Akaa on kiusallisen lähellä joutumista tuolle 20 laiskimmin äänestävän paikkakunnan listalle. Eroa on 0,8 prosenttia.
Vaali-iltana akaalaisessa Facebook-ryhmässä esitettiin hyvä kysymys: Miten äänestäminen voi kiinnostaa niin vähän? Ei, kyse ei ollut siitä, että nämä olivat aluevaalit, joissa äänestäminen kiinnosti muutenkin harvoja. Se ei kelpaa ainoaksi selitykseksi, sillä Akaalla alkaa olla historiaa heikoista äänestysprosenteista. Viimeisimpänä esimerkkinä viime kesän kuntavaalit, joissa Akaan äänestysprosentti oli 52,8.
Eikö Akaassa ymmärretty, mistä oli kysymys? Sosiaali- ja terveyspalveluiden päätäntävallan siirtymisestä pois akaalaisista käsistä. Sen päätäntävallan perään olisi kannattanut lähettää edes yksi valtuutettu katsomaan, miten käy ja missä mennään. Siitä ei voi olla kyse. Muissa kaupungeissa, vaikkapa neljä valtuutettua saaneessa Lempäälässä tai viisi valtuutettua saaneella Valkeakoskella tuskin oli merkittävästi parempaa ymmärrystä muutoksen tyypistä.
Eikö Akaassa ollut hyviä ehdokkaita? Sen jokainen joutuu miettimään itse, mutta ainakin oli tarjolla kohtuullinen määrä erilaisia ehdokkaita. Moni akaalainen näki hyväksi äänestää terveydenhuollon ammattilaista. Trendi oli sama kautta maan. Myös kokeneita kuntapoliitikkoja oli tarjolla, jos äänestäjä kaipasi ennen kaikkea hallinnon kokemusta.
Onko Akaassa asiat liian hyvin? Asioiden arvon tajuaa usein vasta, kun ne asiat menettää. Monesta akaalaisesta saattaa tuntua, että terveydenhoitopalveluiden saavutettavuuden osalta asiat eivät ole olleet tähänkään saakka ainakaan liian hyvin. Sitä, mihin kaikkeen hyvinvointialueiden aloittaminen ja kehittyminen tulee johtamaan, ei tiedä vielä kukaan. Arvailla voidaan ja pelkona on, että hyvinvointialueiden aloittaminen johtaa palveluiden keskittymiseen. Jos niin käy, ei tilanne Akaassa parane. Ei varsinkaan, kun ei tullut äänestettyä omalta alueelta valtuutettua valtuustoon pitämään Akaan puolta.
Asuuko Akaassa liikaa junantuomia, jotka eivät tunne tai tarvitse Akaan palveluita? Tuskinpa tämäkään on selitys. Jo mainitussa Lempäälässä asuu todennäköisesti merkittävästi enemmän paikkakuntaa lähinnä nukkumiseen käyttävää väkeä kuin Akaassa. Samoin Ylöjärvellä, josta äänestettiin viisi paikallista ehdokasta aluevaltuustoon.
Eikö vaan kiinnosta? Se selitys tuntuu uskomattomimmalta, mutta vaihtoehtoja läpikäydessä samalla todennäköisimmältä. Tunnetaanko voimattomuutta ja ulkopuolisuutta, jotka passivoivat ihmisen jäämään sivuun omista vaikuttamismahdollisuuksistaan.
Kai ne meistä huolen pitävät, muiden paikkakuntien valtuutetut. Toivotaan niin, koska juuri muutakaan ei tässä vaiheessa voi tehdä kuin toivoa. Toimimaan eli äänestämään aluevaaleissa päästäneen seuraavan kerran kuntavaalien yhteydessä vuonna 2025.
