Keskitalvi on käsillä ja suuri osa linnuista on syksyllä lentänyt etelään talvea viettämään. Talvella ruoka on vähissä. Linnuista hyönteissyöjät ovat poissa, siemeniä ja silmuja ja toisia elukoita syövillä on mahdollisuudet selviytyä, luontoharrastaja Reijo Onnela kertoo.
– Osa on syksyllä kovasti varastoinut ruokaa, esimerkiksi närhi jemmailee kovasti talvea varten. Joku muuttaa, toinen ei, sillä muuttomatkakin on vaarallinen ja raskas, mutta jääminenkin on riski. Jopa samassa lajissa osa muuttaa, osa jää.
Marjaisan syksyn jälkeen on täksi talveksi jäänyt rastaita ja tilhiä. Mustarastas on entistä enemmän alkanut viipyä täällä, kertoo Onnela ja arvelee sen johtuvan myös siitä, että viime vuosina on ollut lämpimiä talvia ja mustarastaat ovat oppineet hyödyntämään ruokintapaikkoja.
– Jos linnut selviävät täällä talven, on niillä etulyöntiasema keväällä etsiä parhaat pesimäpaikat ennen kuin lajitoverit palaavat muuttomatkalta, Onnela tietää.
Kalatkin säästöliekillä
Kalatkin ovat talvella verkkaisia, vaikka eivät mene horrokseen eivätkä uneen. Ne liikkuvat hitaasti, mutta ravinnon varastoiminen ei ole niille yhtä tärkeää kuin monille muille eläimille. Jään alla vesi kerrostuu lämpötilan mukaan ja kalat hakeutuvat sen mukaisesti itselleen parhaisiin paikkoihin.
Osa jyrsijöistä kerää varaston
Osa nisäkkäistä hankkii talveksi ravintoa kätköihin, niin tekevät ainakin jyrsijät kuten oravat. Osa varastoi omaan kehoonsa, esimerkiksi karhut. Siilitkin kömpivät hyvin syöneinä talviunille.
– Suurin osa nisäkkäistä ei kuitenkaan käy talvilepoon ja joillekin runsasluminen ja kylmä talvi tuottaa ravinnon hankintaan suuria vaikeuksia. Esimerkiksi päästäinen ei voi varastoida kehoonsa eikä se voi jemmata ruokaa.
Päästäisellä onkin Onnelan kertoman mukaan outo tapa selvitä talvesta. Se kutistuu ja sillä on talvella käänteinen kasvu.
Ketut, kärpät ja lumikot aterioivat siellä missä on pikkujyrsijöitä ja niitä taas on etenkin pelloilla, jonne on jäänyt siemeniä sekä peurojen ruokintapaikoilla. Jänikset selviävät talvesta hyvin, lumimäärän kasvaessa ne ylettyvät ylempiin oksistoihin ja ne myöskin hyödyntävät peurojen ruokintapaikkoja.
Vaihtolämpöiset routarajan alapuolella
Sammakot, käärmeet ja sisiliskot ovat siirtyneet talvehtimispaikkoihin ja ovat poissa näkyvistä. Talvehtimiseen sopii hyvin muun muassa louhikkoiset paikat. Vaihtolämpöiset voivat olla talven jopa samoissa koloissa. Ne pyrkivät menemään routarajan alle talvipiiloon, paikkaan, johon ei tulvi. Vaihtolämpöisten talvehtimispaikat ovat usein käytössä vuosikausia.
Kylmästä huolimatta vaihtolämpöiset eivät ole täydellisessä horroksessa, elimistö toimii kylmyydestä johtuen säästöliekillä ja kesän rasvavarastot riittävät talven yli, Onnela kertoo.
– Jos kolo on hyvä, talvi sujuu hyvin. Mikäli jostain syystä joutuu lähtemään liikkeelle lepopaikasta, se saattaa olla hyvin kohtalokasta, esimerkiksi sammakko on talvella hyvin hidas ja suojaton, joten uuden paikan toivoisi löytyvän ennen kuin pakkanen koituu kohtaloksi tai joutuu jonkun ravinnoksi.
Maaperässä on paljonkin elämää, jota ei juuri nähdä ja siellä myös ravintoa riittää. Maaperässä elelee pikkulierojen ja -ötököiden lisäksi muun muassa kontiainen. Hyvästä lumikerroksesta on maaperässä eläville etua, sillä lumen alla maa voi hyvinkin olla nollan tuntumassa ja sään kylmetessä ne voivat siirtyä vain syvemmälle.
– Huonosti käy, jos maa on lumeton ja pakkanen tulee yllättäen, Onnela päättää.
