Digitalisaatio valtaa entistä enemmän yhteiskuntaamme. Sähköisten palveluiden käyttö on monille arkipäivää. On hyvä, että asiat hoituvat sujuvasti verkon välityksellä, mutta kaikkea digitaalisuus ei saa korvata. Kaikilla ei ole varaa ajantasaisiin ja turvallisiin laitteisiin tai kykyä, osaamista tai halua niiden käyttämiseen. Uuden hyvinvointialueen terveydenhuollon tulee olla tasapuolisesti kaikkien saatavilla, joten digitalisaation edistymisessä ihmiskontakteja ei voi eikä saa unohtaa.
Ihmisen perustarpeita ovat nähdyksi ja kuulluksi tuleminen. Kun on hätä, kaivataan vastauksia ja tukea toiselta ihmiseltä, ei robotilta puhelinvastaajassa. Vaikka nuorempi sukupolvi on tottunut käyttämään älykoneita ja sovelluksia, uskon että hekin haluavat näkyä ihmisenä ihmiselle, eikä vain bitteinä järjestelmissä. Koska ihminen on psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus, etenkin vakavien terveydellisten tapausten kohdatessa, hoitohenkilökunnan läsnäololla on osaamisen lisäksi merkittävä vaikutus.
Viranomaisten tulee huomioida terveyspalveluita digitalisoidessa väestön vanheneminen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton Ikäteknologiakeskuksen selvityksen mukaan (noin 500 vastanneesta) lähes puolella yli 80-vuotiaista ei ollut käytössään mitään laitetta (tietokonetta, älypuhelinta tai tablettia), jolla he pääsisivät internetiin. Ja vaikka olisi laitteita, niin kaikki eivät hallitse niiden käyttöä. Myös ikääntyminen voi tuoda mukanaan erilaisia haasteita älylaitteiden käytölle. Aina tulee olemaan ryhmä asiakkaita, jotka eivät pysty hoitamaan asioitaan verkossa. Silloin hyvinvointialueen pitää olla tukena.
Pirkanmaan hyvinvointialueen palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys on otettava suunnittelun lähtökohdaksi. Asiakkaiden tulee tuntea olonsa turvallisiksi terveyspalveluiden piirissä myös ilman älylaitteita. Esimerkiksi sähköisen ajanvarausjärjestelmän oheen tulee jättää myös toimiva ja helppo puhelinsoitolla toimiva ajanvaraus- ja neuvontajärjestelmä, jossa ihminen kohtaa ihmisen. Hyvinvointialueen palvelutarjonnassa ei tule unohtaa myöskään mahdollisuutta kasvokkain tapahtuvaan asiointiin.
Hyvinvointialue on ihmisiä varten, eikä ihmiset hyvinvointialuetta varten. On tärkeää, että lähipalvelut turvataan myös omassa kotikunnassamme.
Katariina Pylsy
Kotiseutuneuvos, agronomi
pirkanmaalainen aluevaaliehdokas (Keskusta)
