Toinen koronaviruksen värittämä vuosi alkaa kääntyä kohti loppuaan. Joulu otetaan vastaan omikronmuunnoksen kääntyessä vallalla olevaksi variantiksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee joulun viettämistä pienellä porukalla. Koronarokotteen ottamista voi ajatella vaikkapa joululahjana niin muille kuin itselle, sanoo THL:n johtaja Mika Salminen tiedotteessa.
THL:n joululahja suomalaisille on lista keinoista, joilla viettää turvallista joulua. Yksi keinoista on jo viime joululta tuttu etäyhteyksin vietetty joulu. Jokainen etätyöpalavereissa viimeiset lähes kaksi vuotta roikkunut tietää, että eihän se ole aivan sama asia kuin oikea palaveri. Mutta onko se silti parempi kuin pelkkä soitto tai tekstiviesti? Kyllä on, ja nyt on vielä aikaa opastaa omia senioreitakin etäyhteyksien haltuunottoon.
THL:n listan mukaan esimerkiksi sukulaisvierailuja kannattaa tehdä vain, jos se on välttämätöntä. Jos joulun aikana aikoo kuitenkin tavata muita kuin läheisimpiä ihmisiä, etenkin jos aikoo tavata ikääntyneitä tai riskiryhmiin kuuluvia, tapaamisen turvallisuutta voi lisätä monin tavoin. Jos vierailee hoivakodissa tai tuetun asumisen yksikössä asuvan riskiryhmään kuuluvan läheisen luona, on tärkeää noudattaa tarkkaan henkilökunnan ohjeita. Omaa tartuntariskiä voi puolestaan pienentää välttämällä sosiaalisia kontakteja ennen pyhiä. THL ei ole kuitenkaan laatinut yleistä, virallista suositusta omaehtoisen karanteenin pitämisestä ennen joulua. Ensisijaista on muistaa pyhinä samat periaatteet kuin muulloinkin korona-aikana. Tärkeintä on noudattaa hyvää käsi- ja yskimishygieniaa ja yrittää huolehtia turvaväleistä. Lisäksi voi käyttää kasvomaskia, myös kotitestiä voi hyvin käyttää, THL tiedotti joulukuun 17. päivä.
Joulu on omiaan korostamaan koronan tuomia muutoksia elämässämme. Se läheisten ihmisten väliin tullut koronakiila, joka tavallisena viikonloppuna on lähinnä ikävä ja rajoittava, näyttäytyy jouluna suorastaan järkyttävältä. Siihen olemme ehkä jo ehtineet tottua, että vaikkapa sunnuntailounaita lähisuvun kesken ei tällä hetkellä nautita aivan normaaliin tapaan, mutta se on vielä uutta, että emme voi olla normaalissa kanssakäymisessä edes jouluna.
Voiko tässä järkytyksessä olla jotakin hyvää? Saisiko se esimerkiksi marketin oveen teipatun ”Käytä maskia” -kyltin ohi uhmakkaasti ilman maskia kävelevän henkilön tajuamaan, mistä on todella kyse? Syttyisivätkö lamput ja näkisivätkö viimeisetkin meistä sen valon, että tästä tilanteesta ei nykymenolla selvitä?
Kyllä, se on ikävää, että emme voi elää täysin vapaasti. Niin kauan kuin osa meistä haluaa elää täysin vapaasti, kukaan meistä ei lopulta vapaudu poikkeustilanteesta. Jos haluamme eroon maskeista, turvaetäisyyksistä, käsidesistä, sosiaalisesta eristäytymisestä ja ehkä jonain päivänä myös rokotuksista, tarvitaan todella suuri määrä epäitsekkyyttä. John F. Kennedy sanoi virkaanastujaispuheessaan 1961 ”Älkää kysykö mitä maa voi tehdä teille – kysykää, mitä te voitte tehdä maallenne.” Nyt kaivataan samaa asennetta, jonka perään Kennedy kyseli 60 vuotta sitten. Ei ole kyse siitä, milloin viranomaiset antavat meille luvan palata normaaliin, vaan on kyse siitä, milloin me annamme viranomaisille mahdollisuuden antaa meille luvan palata normaaliin.
Ratkaisun avaimet ovat meidän jokaisen käsissä. Jokainen meistä on oman elämänsä ja lähipiirinsä vaikuttaja, joka pystyy vaikuttamaan omilla sanoillaan ja teoillaan. Vaikka jokaista meistä uskoisi vain muutama ihminen, vaikutus on suuri, jos kaikki välitämme samaa viestiä. Olkoon tämän joulun sanoma ”Vältä turhia sosiaalisia kontakteja ja altistumisia. Noudata hyvää käsi- ja yskimishygieniaa. Yritä huolehtia turvaväleistä. Käytä kasvomaskia. Ota rokotukset”.
