Mahtaako kaikille lukijoille jo selvinnyt, milloin ja miksi Pirkanmaallekin on muodostettu yksi yhteinen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen hyvinvointialue? Toisaalta on hyvä tiedostaa se, mitä hyötyä tuosta Pirkanmaan suurimmasta sote-palvelujen järjestäjästä on myöhemmin juuri sinulle.
Pirkanmaan hyvinvointialue aloitti toimintansa heti sote-lain tultua voimaan eli 1.7.2021. Valmistelua on edistetty kesästä alkaen useissa työryhmissä, joissa on edustajia koko alueelta ja monia ratkaisuja tulevaisuuden varalle on jo linjattu päätöksenteon puolella. Pirkanmaan kaikki julkisen sektorin sote- ja pelastuspalvelut työntekijöineen siirtyvät hyvinvointialueen puolelle 1.1.2023. Lisäksi alueelle siirtyvät opetuspuolen työtä tekevät kuraattorit ja psykologit. Pirkanmaan hyvinvointialueesta tuleekin Suomen suurin hyvinvointialue ja siellä työskentelee tuolloin 18 000 työntekijää. Siis selvästi enemmän, kuin useimmissa alueen 23 kunnassa on asukkaita.
Miksi ihmeessä tuollainen mammutti kannatti perustaa? Kaikkein oleellisin peruste koko massiiviselle muutokselle lienee se, että kuntien asukkaat saavat kovin eritasoista sote-palvelua tällä hetkellä. Ei haluta enää jatkaa niin, että yhdessä kunnassa vaikkapa lasten tai ikäihmisten palvelumahdollisuudet ovat kovin suppeat ja naapurikunnassa selvästi laajemmat. Tämä on epäreilua, kun kuitenkin asumme samalla talousalueella yhdessä keskeisessä kaupungissa tai sen läheisyydessä.
Palvelujen yhdenveroisuus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kaikkiin lapsiperheille tarkoitettuihin palveluihin pääsee jatkossa kuka tahansa perhe kotikunnasta riippumatta. Yhdenveroisuus tarkoittaa sitä, että niitä palveluja, joita tarvitsee moni perhe pienemmässäkin kunnassa, voidaan tarjota paikan päällä ko. kunnassa. Jos jotain palvelua tarvitsee kunnassa vain harva perhe, niin palvelupiste sijoitetaan johonkin keskeisemmälle paikalle Pirkanmaata palvelemaan useamman kunnan lapsiperheitä. Moniin palveluihin voidaan vaihtoehtoisesti ottaa käyttöön puhe- ja kuvayhteyspalvelu, mikäli perhe näin haluaa. Oleellista on siis se, että kaikille alueen lapsiperheille turvataan yhdenveroiset palvelut asuinkunnasta riippumatta.
Entäpä työikäisten ja ikäihmisten palvelujen saatavuus? Muutoksen turvin halutaan pitää huoli myös heistä. On tärkeää, että peruspalvelujen ammattilaisten palvelut ovat saatavilla silloin, kun niitä tarvitaan. Eikä enää niin, että palvelu tyssää toistuvasti siihen, että joku kunnan tai kaupungin harvalukuisista ammattilaisista on poissa tai kaikki ajat on jo annettu. Jatkossa hyvinvointialueen keinoin suunnitellaan palveluverkko ja toimintatavat sellaisiksi, että palvelu ei ole niin häiriöherkkää kuin ehkä nykyisin. Voi olla, että osassa kuntia toimipisteiden palvelut järjestäytyvät uudella tavalla – kuten lapsiperheiden esimerkissä. Kuitenkin niin, että palvelujen saavutettavuus paranee kaikkien kohdalla. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ikäihmisille turvataan asioiden hoito puhelimella (ilman nauhoitettuja numerovalintoja) ja työikäisille tarjotaan 24/7-digipalveluja nykyistä enemmän, jolloin he voivat hoitaa omia asioitaan vaikkapa ruokatauolla työpäivän aikana siirtymättä kiireellä sote-palvelujen toimipisteeseen.
Erja Pentti
aluevaaliehdokas (kok)
