Viikolla 43 Akaan Seudussa on teemana elinvoima ja yrittäjyys. Sanapari on osuva, ilman yrittäjyyttä elinvoimakaan ei olisi kovin korkealla. Samoin alueen elinvoimaisuus usein ilmenee muun muassa vireänä yrittämisenä.
Akaan Seudulle paikalliset yritykset ja yrittäjät ovat tärkeitä. Ne tuovat paikallislehdelle uutisoitavaa, pitävät seutukunnan tulevaisuudennäkymät valoisina, tarjoamillaan työpaikoilla ne houkuttelevat alueelle uusia asukkaita ja pitävät kiinni vanhoista. Maksamiensa palkkojen kautta ne pitävät huolta siitä, että alue säilyy elinvoimaisena.
Yrittäjät ja yritykset eivät ole ainoita alueelle elinvoimaa tuovia tahoja. Kuten Akaan Seudun Elinvoima ja yrittäjyys -teemastakin voi huomata, elinvoimaa tuovat myös monenlaiset yhdistykset ja harrastusporukat. Onneksi akaalaistenkaan elämä ei ole pelkkää työssäkäyntiä ja nukkumista. Sellaisesta ei kovin elinvoimaista seutukuntaa synny. Nämä toimijat ovat Akaan Seudulle yhtä välttämätön yhteistyötaho kuin yritykset. Niiden toiminnan seuraamisessa paikallislehdelle riittää työtä.
Akaan Seutu on mukana tukemassa oman alueensa elinvoimaa ajatuksella, jonka mukaan lehti voi aina parantaa kaikkien akaalaisten yhteistä toimintaympäristöä. Se ei tarkoita pikavoittojen keräämistä silloin kun niitä on tarjolla, vaan oman seudun kehittämistä silloin kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Tämä ajatus vie lehden joskus kauaskin sanomalehden perinteiseltä toiminta-alueelta. Lehti voi esimerkiksi ojentaa auttavan käden kuvitteellisessa tilanteessa, jossa se on saanut normaalin uutistyönsä merkeissä tietää vaikkapa kahdesta yrittäjästä tai kulttuurialan toimijasta, jotka voisivat hyötyä yhteistyöstä. Lehti voi vinkata osapuolille mahdollisuudesta ja lopputuloksena saattaa olla tilanne, jossa toimijat hyötyvät, niiden asiakkaat tai jäsenet hyötyvät, yleisö hyötyy ja koko Akaan seutukunta hyötyy. Näin lehti on päässyt jälleen eteenpäin pyrkimyksessään rakentaa yhä elinvoimaisempaa toimintaympäristöä, jossa lehden itsensäkin on aiempaa helpompi toimia. Yksinkertaisella kädenojennuksella on saatettu synnyttää alueella vaikkapa uusi yritys, joka voi jälleen tarjota työtä ja elinvoimaa. On sanomattakin selvää, että myös lehti hyötyy tässä tilanteessa.
Vastaavaa yhteisen toimintaympäristön parantamisen mallia toivoisi muidenkin Akaan alueen toimijoiden seuraavan. Voisimmeko kaikki päästä siihen oivallukseen, että kilpailemalla, repimällä ja rikkomalla rikomme samalla omaa ympäristöämme ja heikennämme omaa ympäristöämme, kirjaimellisesti sahaamme omaa oksaamme? Sen sijaan hakemalla aina mahdollisuuksia parantaa omaa ympäristöämme, auttamalla muita onnistumaan ja olemaan vähän entistä parempia lujitamme samalla omaa ympäristöämme tavalla, joka tekee siitä meille itsellemme toimivamman. Pyyteettömään hyväntekeväisyyteen ei siis tarvitse ryhtyä. Kun parantaa toisten mahdollisuuksia, tulee samalla parantaneeksi myös omia mahdollisuuksiaan, vaikka sitten useammankin mutkan kautta.
Aikaa tähän kuluu, eikä malli toimi, jos mukana on kovin paljon vapaamatkustajia. Jos riittävän moni aktivoituu tuomaan omalle alueellemme uutta elinvoimaa riippumatta siitä, hyötyykö hän siitä itse suoraan ja välittömästi, voimme luoda uuden akaalaisen mallin, jossa sitä elinvoimaa riittää kaikille. Kenellekään ei pitäisi olla kovin vaikeaa sitoutua toimintatapaan, jonka perimmäinen tarkoitus on tehdä toimijan omasta ympäristöstä parempi ja toimivampi.